Pekka Halonen 150

Kesällä 1995  nähtiin Lapinlahden Taidemuseossa Pekka Halonen 130 -juhlanäyttely. Esitteen kannessa maalauksessa mies tervaa keväisellä rannalla venettään ( Pekka Halonen,  Veneentervaaja  1908 ).  Museonjohtaja Olli Vilén oli kirjoittanut: “Talonpoikaissuvusta taistellen taiteilijaksi. Professori Pekka Halonen syntyi 23. syyskuuta 1865 vanhaan talonpoikaissukuun Lapinlahden kylän Linnansalmen talossa, vastapäätä Juhani Ahon synnyinkotia Väärnin pappilaa. Halosen taiteilijankyvyt huomattiin varhain, mutta […]

Lue lisää

Sanomalehtikahvilassa ajan hermolla

Snellman -kesäyliopistossa on tarjolla “avointa korkeakouluopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kieli-, abi- ja lukiolaiskursseja, lasten yliopistotoimintaa, ikääntyvien yliopistotoimintaa, yleissivistävää koulutusta ja humanismin iltoja”.  Ikääntyvien yliopiston Iisalmen ja Ylä-Savon Sanomalehtikahvila aloitti  Kahvila Hillassa tiistaina 8.9.2015 kello 13. Sanomalehtikahvila kokoontuu syyslukukaudella joka kuukauden toisena tiistaina kello 13.00 – 14.30. Iisalmen Sanomien  menovinkkeihin oli koulutuskoordinaattori Sari Partanen kiteyttänyt Sanomalehtikahvilan idean: […]

Lue lisää

Pushkinin kaverit Koljonvirralla 1808

Venäjän kansalliskirjailijan Aleksandr Pushkinin ( 1799-1837 ) pääteos on vuonna 1833 kokonaisena ilmestynyt runoromaani Jevgeni Onegin. Pushkinin klassikko on mielilukemistani. Myös Suomi on teoksessa läsnä. “Mut tuolla Suomen saariston sa yllä karun kallion kai yksin harhaat. Suruhuni et lohdutusta tuoda voi, kun korvihis vain tuulet soi.” “En kuvailuihin pysty noihin, kuin sinä, joka surevan loit […]

Lue lisää

Vanhan Iisalmen vaiheita

Maanviljelijä Petter Kumpulainen yhdessä  rovasti Johan Lorenz Laguksen ja muiden aikansa vaikuttajien kanssa teki kesällä 1856 kauaskantoisen “viidennen vaikerruksen” eli esityksen kaupungin perustamisesta Iisalmen pitäjän Paloisille.  Kenraalikuvernööri Bergille 1856  jätetty, mutta keisari Aleksanteri II:lle osoitettu kehittämisohjelma oli loistavasti oivallettu ja ajoitettu.  Virossa Sangasten linnassa syntynyt Suomen kenraalikuvernööri, kreivi ja kenraalisotamarsalkka Friedrich Wilhelm Rembert von Berg […]

Lue lisää

Sotainvalidit edellä käyden

Sotainvalidien Veljesliitolla on 75 -vuotisjuhlavuosi. Veljesliitto perustettiin Jyväskylässä 18.8.1940. Sotamarsalkka Mannerheim oli läsnä kokouksessa lupautuen kunniapuheenjohtajaksi. Sotainvalidien Veljesliitto on huolto-, etu -ja veljesjärjestö. Juhlavuoden teemana on “sotainvalidit edellä käyden vaivoista huolimatta”. Suomen tasavallan itsenäisyyden 75 -vuotisjuhlavuonna 1992 maassamme oli 40 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä oli 73 vuotta. Sinä vuonna   Sotainvalidien Veljesliiton Iisalmen Sotainvalidit ry:n […]

Lue lisää

Ylä-Savon asialla 90

Iisalmen Sanomilla on juhlavuosi. Aluelehti on ollut menestyksellisesti  Ylä-Savon asialla jo 90 vuotta.  Muinaisina aikoina sanottiin, että kun Rooma voi hyvin, voi myös provinssi hyvin. Ja kun provinssi voi hyvin,  myös Rooma voi  hyvin. Tätä muinaisen Rooman viisautta käytettiin kuvaamaan myös Iisalmen ja ympäröivän talousalueemme kohtalonyhteyttä. Kun Iisalmi voi hyvin, voi myös talousalue hyvin, ja […]

Lue lisää

Se kesä

Kirjailija Eino Säisän ( 1935 – 1988 ) syntymästä on tänä vuonna 80 vuotta. Hän syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 15.12.1935. Hänen esikoisromaaninsa Tummat ilmestyi vuonna 1963. Haloset  ilmestyi postuumina vuonna 1989.  Haloset -teoksen alkusanat on kirjailija päivännyt Iisalmessa 21.10.1988. Eino Säisä julkaisi romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, novellikoelmia ja historiikkeja, yhteensä noin 40 teosta. Herätys, Yleisradio, Eino Säisän […]

Lue lisää

Kiven poika Mao

Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Mao Tse-Tung, lyhyesti Mao, kirjoitetaan nykyisin Mao Zedong, perusti Kiinan kansantasavallan vuonna 1949. Sadepäivinä olen lukenut Maon ( 1893 – 1976 ) elämäkertaa, laajaan  lähdeaineistoon perustuvaa “Mao Zedongin todellista tarinaa” ( Jung Chang, Jon Halliday,  Mao, The Unknown Story, suomentanut Jaana Iso-Markku, Otava 2010 ).  Teoksessa on yli 800 sivua.  Olen […]

Lue lisää

Valo-Sähkölän kulttuuriteko

Karolina Fredrika Emelie Snellman ( 1836-1899 ) ja Henrik Gustaf  Teodor Brofeldt ( 1837-1914 ) vihittiin avioliittoon  13.9. 1860 Rantsilan kirkossa.  Avioparin lapsista Johannes, sittemmin kirjailija Juhani Aho, Lydia Sofia ja Petter Fredrik, kirjailijanimeltään Pekka Aho, syntyivät Lapinlahdella Väärnin pappilan pihapiirissä kappalaisen apulaisen asunnossa. Iisalmelle Mansikkaniemen pappilaan perhe muutti toukokuussa 1865. Mansikkaniemellä syntyivät Karl Gustaf, kirjailijanimeltään Kalle […]

Lue lisää

Rannalla Kyllikin

Iisalmelta ja Lapinlahdelta on merkitty muistiin runsaasti kansanmuistannaisia ja romanttisia tarinoita Koljonvirran taistelussa 27.10.1808 kaatuneesta ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukista ( 1780 – 1808 ). Kenraaliluutnantti Nikolai Tutshkovin armeijakunnan sotapäiväkirjassa  ( Venäjän federaation keskusarkisto, sotahistoriallinen arkisto, pääesikunnan sotatieteellinen arkisto ) on lokakuun 20. päivänä 1808 seuraava merkintä: “Kenraaliadjutantti  ruhtinas Dolgoruki ja hänen kanssaan Karjalassa olleet sotajoukot […]

Lue lisää

Suomen kirjallisuus Virossa

Eino Leino -talo sijaitsee Kajaanin Paltaniemellä, Oulujärven Paltaselän rannalla, osoitteessa Sutelantie 28. Perjantaina 10.7.2015  “Eikan talossa” kuultiin kaksi mielenkiintoista ja pätevää luentoa. Kirjailija Esko Piippo kertoi sanoin ja kuvin kirjailija  Eino Leinon  ( 1878 – 1926 ) matkasta Viroon vuonna 1921.  Tohtori Hannu Remes luennoi Eino Leinosta ja  Leinon virolaisesta ystävästä Gustav Suitsista. Kirjailija, professori […]

Lue lisää

Heinäkuun viides päivä

Vuodessa on monia päivämääriä, jotka palauttavat mieleeni jonkun historiallisen tapauksen. Tällainen päivä on 5. heinäkuuta, jolloin muistan everstiluutnantti, ritari  Joakim Zachris Dunckerin ( 1774 – 1809 ) haavoittuneen kuolettavasti 5.7.1809 Hörneforsin taistelussa Ruotsissa, Uumajan kaupungin eteläpuolella. Venäläiset kunnioittivat Dunckeria suuresti. Heidän kenraalinsa Ilja  Aleksejev hautasi Dunckerin kaikin sotilaallisin kunnianosoituksin Uumajan kirkon viereen, lähettäen  kaatuneen  omaisuuden mukaanluettuna […]

Lue lisää

Anna kaverin loistaa

Jalkapalloilun naisten MM-kisat 2015 ovat alkaneet Kanadassa. Saksa voitti Norsunluurannikon maalein 10-0, Norja voitti Thaimaan 4-0. Paljon tasaisempia olivat tyttöjoukkueitten jalkapallo-ottelut Iisalmessa viikonvaihteessa  6.-7.6., jolloin Kankaan liikuntapuiston tekonurmella ja Haukiniemen nurmikentällä pelattiin Säästöpankki Optia Girls´ Cup 2015. Tyttöjoukkueita oli yli 30, ainakin Iisalmesta, Kajaanista, Siilinjärveltä, Kuopiosta, Kouvolasta, Joensuusta, Liperin Ylämyllyltä, Kokkolasta, Oulusta ja Haukiputaalta. Myrsky […]

Lue lisää

Sanomalehtikahvila

Onnittelen lämpimästi Kahvila Hillan omistajia ja kahvilayrittäjiä Jaana Väisästä ja Hanna Kortelaista sekä kahvilan koko henkilökuntaa  hienosta menestyksestä Pauligin kilpailussa! Kilpaileminen maamme  30 parhaan kahvilan finaalissa kannustaa varmasti kaikkia muitakin Iisalmen ja Ylä-Savon kahviloita uskomaan omaan juttuunsa, kuten on tapana nykyisin lausua  omasta liikeideasta ja osaamisesta.   Snellman-kesäyliopisto oli tänään 1.6.  kutsunut minut Iisalmen kulttuurikeskukseen kahvikupin ääreen […]

Lue lisää

Ratkaisujen Suomi ja Ylä-Savo

Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelma on liitteineen ja taustapapereineen laaja asiakirja. Se sisältää yhdessä rakennetun vision Suomesta vuonna 2025. Tilannekuvaan on kirjoitettu Turvallinen Suomi, Uudistuva Suomi, Kestävän talouden Suomi ja Suomi osana Eurooppaa.  “Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen.” Luin uudelleen tuon “koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen” ja ajattelin, että […]

Lue lisää

Kuperikeikka matolla

Viime aikoina on keskusteltu paljon liikunnan ja liikuntakasvatuksen tärkeydestä sekä koululiikunnan lisäämisestä.  Selailen Iisalmen keskikoulun ja sen jatkoluokkien kertomusta lukuvuodelta 1919 – 1920. Heti toisella sivulla on valokuva silloisesta opinahjosta eli nykyisestä Raatihuoneesta, Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa. Kertomus  sisältää  keisarillisen Suomen määräyksiä. “Uusien oppilaiden ottamisesta opistoon on nykyään voimassa 15.p. heinäk.1905 annettu Armollinen asetus.” “Armollinen […]

Lue lisää

Sav´ojan Samppa

Kansalliskirjailijamme Juhani Ahon hautapatsaan paljastustilaisuudessa Iisalmen kirkon ja kellotapulin välissä sunnuntaina 21.9.1930 toimittaja Santeri Rissanen laski paikallisen patsastoimikunnan seppeleen sekä Pohjois-Savo -lehden kukkaseppeleen ja piti puheen.  Tilaisuudessa lausuttu Rissasen kirjoitus “Juhani Ahon muistolle” on julkaistu Salmettaressa tiistaina 23.9.1930, sitaatti muistosanoista: “Laulajan lahjat sait luojalta laajat, kielet kantelon herkkään helkkyvät ne, taitelit noilla sa tuottehet taajat, […]

Lue lisää

Venäjän entisaikaa

Pietarissa tiistaina 10.11.1808 ilmestyneessä saksankielisessä St. Peterburgische  Zeitung´ssa numero 90, virallisissa uutisissa, ilmoitettiin, että “edesmennyt kenraaliadjutantti, ruhtinas, ratsumestari Aleksanterin husaarirykmentistä, Dolgoruki 3, on nimitetty keisarilliseen hoviin kamarijunkkeriksi”. Samassa lehdessä numerossa 92, tiistaina 17.11.1808, julkaistiin keisari Aleksanterin “kaikkeinarmollisimmin antama asetus edesmenneen kenraaliadjutantti ruhtinas Mihail Dolgorukin nimittämisestä kamarijunkkeriksi keisarilliseen hoviin”. Suuriruhtinas Nikolai Mihailovitsh Romanovin mukaan Koljonvirran taistelussa […]

Lue lisää

Äitien juhla Smolnassa

Äitienpäivä on virallinen liputuspäivä. Ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 35 äidille tunnustuksena heidän merkittävistä ansioistaan kasvattajina  Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Kunniamerkin on suunnitellut kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela, jonka syntymästä on tänä vuonna 150 vuotta. Gallen-Kallela on maalannut myös  tunnetun maalauksen “Lemminkäisen äiti”. Palkittavien äitien joukossa on kaksi äitiä  Ylä-Savosta, Seija […]

Lue lisää

Niin aika menee

Tänä vuonna tulee  80 vuotta kirjailija Eino Säisän (  15.12.1935 – 30.10.1988 ) syntymästä. Heinäkuussa 1977 haastattelin häntä Nuorkauppakamarin JC -uutisiin. Eino, Airi ja Reetta Säisän omakotitalo oli Iisalmessa Kuutolankadun ja Otavankadun kulmassa.  Eino Säisä vastasi kirjallisiin kysymyksiini kirjeitse. Vastaukset kertovat   hänestä  miehenä  ja kirjailijana.  Miltä sinusta tuntuu kun muuttolinnut lähtevät? -“Joskus nuorempana kurkien muuttoa katsoessani, […]

Lue lisää

Aurinkokuninkaan malli

Sotainvalidien Veljesliiton juuret ovat Iisalmella Runnin terveyskylpylässä. Kesäkuussa 1940 Talvisodan sotainvalidit tekivät Runnilla aloitteen valtakunnallisesta Veljesliitosta, joka perustettiin Jyväskylässä 18.8.1940. Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin perustama Iisalmen Veljeskoti avattiin talvella 1982. Kuluva vuosi 2015 on Veljesliiton 75 -vuotisjuhlavuosi. jonka teema on seuraava: “Sotainvalidit edellä käyden vaivoista huolimatta.” Veljesliiton  alueellinen  75 -vuotisjuhla järjestetään kesäkuussa Iisalmen Veljeskodissa Vetreassa.  […]

Lue lisää