Koljonvirran körttisoturi

Minulta on kysytty, mikä on saanut minut kiinnostumaan Koljonvirran alueen monikerroksisesta historiasta, Koljonvirran taisteluista 1808,  kirjailija Juhani Ahosta ja laajemminkin kotiseutumme  Iisalmen ja  Ylä-Savon talousalueen ihmisistä ja  asioista. Helsingin vuosinamme Eija ja minä etsimme vanhojen kirjojen kaupoista Juhani Ahon teoksia. Löysimme  Antti Juhaninpoika Ahon toimittaman kuvateoksen isästään, “Juhani Aho ja hänen aikaansa”,   WSOY, 1948 .   […]

Lue lisää

Nestorin kronikka

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä silmäilen muinaista Nestorin kronikkaa, jonka on suomentanut Marja-Leena Jaakkola ( WSOY, 1994 ). Kronikka alkaa vuodesta  852.  Kronikoitsija Nestor oli Kiovan Luolaluostarin munkki. Nestorin kronikka on “kertomus menneistä ajoista, siitä, miten Venäjän maa sai alkunsa, kuka oli Kiovan ensimmäinen hallitsija ja miten Venäjän maa kehittyi”.  Nestorin kokoamien tietojen mukaan […]

Lue lisää

Ylä-Savon Lenkki

Iisalmen  Ladun puheenjohtaja Heikki Passiniemi kutsui minut Ladun kevätkokoukseen muistelemaan maaliskuussa 1958 samottua ensimmäistä Ylä-Savon laturetkeä, “Ylä-Savon Lenkkiä”. Haajaisten kansakoululta  isäni lähti jatkamaan 70 kilometrin lenkille ja lähetti minut paluumatkalle kolmen aikamiehen mukana.  Tiistaina maaliskuun 18  päivänä 1958 ilmestyneessä Iisalmen Sanomissa oli  iso uutinen: “Ei se matka rasittava ollut… Ylä-Savon lenkillä 265 hiihtäjää.” Kaupungin kansakoulun, […]

Lue lisää

Tolokun mies

Suomalaisten vapaaehtoisten jääkärikoulutus alkoi 100 vuotta sitten Saksassa, Hampurin lähellä Hohenlockstedtissa. Yksi heistä oli Iisalmen yhteislyseon kasvatti Antti Kääriäinen ( 1891 – 1967 ). Hänen vanhempansa olivat Antti Kääriäinen ja Johanna Auvinen.  Antti Kääriäinen  junior  kirjoitti 1912 ylioppilaaksi Iisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta, joka sijaitsi siihen aikaan Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa; koulusta on jäljellä Pohjolankadun puoleinen nykyinen […]

Lue lisää

Iisalmi 17.2.1940

Laskiaistiistaina 17.2.2015 on 75 vuotta siitä, kun talvisodan pommitukset alkoivat pakkaspäivän aamuna Iisalmessa.  Aunuksen lentotukikohdista lähteneet  33  sotakonetta, 27 pommikonetta ja 6 hävittäjää, lensivät Rautavaaran yli Kajaanin radalle, mitä pitkin suunnistivat Iisalmen rautatieasemaa kohti.  Ensimmäinen hälytys tuli Rautavaaralta. Äitini perhe asui lähellä Päiviönkadun itäpäässä sijainnutta kivikellaria, josta oli tehty tilapäinen sirpalesuoja. Meeri-tätini oli 10-vuotias koulutyttö, […]

Lue lisää

Isabellat

Kynttilänpäivänä ja Lainan nimipäivänä puhaltaa pureva  päivänsankarin nimikkotuuli. Huomenna on  siskoni Raijan sekä Raisan  nimipäivä, tiistaina  Elinan, Ellan, Ellenin ja Elnan  nimipäivä ,  keskiviikkona Iisan ja Talvikin , mutta myös Isabellan nimipäivä.  Suomen itäpuolella nimipäivää pidetään usein tärkeämpänä kuin syntymäpäivää.  Onnitteluni nimipäiväsankareille! Iisalmen komppanian kapteenin, sittemmin  everstiluutnantti  Carl Fredrik Tavastin  ( 1761 – 1828 ), […]

Lue lisää

Hyvä pastori, lohtapa nyt!

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin  Vänrikki Stoolin tarinat – Fänrik Ståls sägner – ilmestyivät ruotsiksi, ensimmäinen kokoelma vuonna 1848 ,  toinen  1860. Suomeksi käännetyt “Vänrikit” julkaistiin vuonna 1867.  Kukin aikakausi lukee ja tulkitsee Vänrikki Stoolin tarinoita oman aikansa lähtökohdista.  Kun nyt vuonna 2015  Runebergin päivän 5.2.- aattona  tutkin  Vänrikki Stoolin tarinoita ja niiden henkeä,  löydän teoksesta […]

Lue lisää

"Tshetsheenien kauhu"

Elämä kuljettaa. Elämä on kuljettanut  näyttelijä Ville Haapasaloa, joka taustavoimineen palkittiin äskettäin Kultainen Venla -gaalassa. Parhaillaan esityskanava YLE  TEEMA  kuljettaa Haapasaloa ohjelmassa “Kaukasia 30 päivässä”. Kaukasia on saanut nimensä Kaukasus -vuorijonosta.  Pohjois-Kaukasiassa Haapasalo tutustuu myös aikamme Tshetsheniaan. Elämä on kuljettanut muuatta Aminoffin perhettä. Ruotsalainen eversti Gustaf Aminoff  ( 1771-1836 ) oli kotoisin Taalainmaalta. Ennen Suomen […]

Lue lisää

Yad Vashem

Natsien vainoissa kuoli toisessa maailmansodassa  6 miljoonaa juutalaista, joista lapsia oli 1, 5  miljoonaa. Jerusalemissa on  holokaustin juutalaisille uhreille vuonna 1953 perustettu Israelin virallinen muistopaikka, nimeltään Yad Vashem. Nimen taustalla on Jesajan luku 56, jae 5 : “Heille minä annan huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi; minä annan […]

Lue lisää

Venäläisten Venäjä

Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut asetuksen vapaaehtoisten ulkomaalaisten  venäjää puhuvien vapaaehtoisten sotilaiden värväämisestä viideksi vuodeksi Venäjän armeijaan.  Venäjän asevoimissa palvelee parhaillaan arviolta 300 ulkomaalaista sotilasta. Venäjän Federaatio alkaa muistuttaa Venäjän keisarikuntaa.  Kenraali Tutshkovin ja ruhtinas Dolgorukin joukoissa taisteli syksyllä 1808  Iisalmella ja Koljonvirralla useita  ulkomaalaisia sotilaita. Dolgorukin esikunnassa palveli hollantilainen yleisesikuntaupseeri […]

Lue lisää

Sotasokea

Syksyllä 1939 luettiin Helsingin Sanomista ja muista suomalaisista sanomalehdistä huolestuttavia otsikoita: “Ribbentrop Moskovaan, Saksan ja Venäjän yhteisen taloudellisen etupiirin järjestelyjä. Puolaa jaetaan: öljy Venäjälle, hiili Saksalle, Eestiltä vaaditaan laivastotukikohtia. Sokeri meni kortille. Sokeri ja siirappi  takavarikkoon. Kahvi kortille maanantaista lukien. Sillanpäälle Nobelin kirjallisuuspalkinto. Puukaasuautot vietävä katsastukseen. Paasikivi eilisiltana Moskovaan. Piispat vetoavat kansaan. Mikä maailmaa odottaa?” […]

Lue lisää

Suomen kaunein

On tapana sanoa, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneus on myös ihmisen sydämessä, sielussa ja muistoissa. On äänestetty kauneimmasta suomenkielen sanasta. Ehdolla ovat olleet  koti, kesä, aalto, rakkaus, kiitos, anteeksi, kielo ja vanamo.  Vuonna 1955  perheemme joulu oli  musta. Lunta oli paljon, mutta meitä jäi neljä alle 7 -vuotiasta lasta äidistämme orvoiksi. Mielestäni kaunein suomenkielen […]

Lue lisää

Jupinat yhdistävät

Lapinlahtelainen maailmanmestari  Sari Miriam Essayah kertoo Iisalmen Sanomissa Jorma Tikkaselle, että “Turun seudulla alueen kansanedustajat kokoontuvat kerran kuussa joko palavereihin tai yrityskäynneille”. “Edustajilla on yhteinen näkemys alueelle tärkeistä hankkeista, niiden eteen tehdään yhdessä töitä ja hankkeista myös tiedotetaan aktiivisesti.” Mestari puhuu asiaa,  Sari ja Jorma ovat nostaneet esityslistalle tärkeän asian;  jo 1940 -luvun lopulla kansanedustaja […]

Lue lisää

Eläkeläisen päiväohjelma

Olen jo yli kolme vuotta opetellut elämään eläkeläisenä. Minulla on muutamia arvostamiani luottamustehtäviä,  jotka aika sopivasti jäsentävät ja myös jäntevöittävät päivieni kulkua. Päiväohjelmani eivät kuitenkaan muuta  sitä tosiasiaa, että olen eläkeläinen. Luottamustehtävieni rinnalla pidän tärkeänä päiväkirjan pitämistä,  johon kirjoitan päivän tapahtumista sekä huomisen ja ylihuomisen ja jopa seuraavan viikon eli “nousviikon” asioista ja tehtävistä. Seuraavassa […]

Lue lisää

Kallioon hakattu hauta

Jouluna palavat kynttilät haudoilla. Niin myös kansalliskirjailijamme, tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) haudalla Iisalmessa,  Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella. Kirjailija kuoli  Helsingissä Diakonissalaitoksella maanantaina 8.8.1921.  Iisalmen Sanomain arkistonhoitaja Anneli Kärkkäinen lähetti minulle ystävällisesti  Salmettaressa tiistaina 16.8.1921 julkaistun uutisen Juhani Ahon hautajaisista.  Salmettaren  juttu  on yksityiskohtainen aikalaiskertomus   “Juhani Ahon wiime matkasta kotiseudun kirkolle”. Juhani […]

Lue lisää

"Lasten eduskunta"

“Oikeutta eläimille. Verot alas! Lisää liikuntaa kouluihin. Työtä. Hei, mitä täällä tapahtuu? Kuka näistä asioista päättää? Äiti? Eipäs kun opettaja. Ei, vaan kansanedustajat!” Näin alkaa eduskuntatiedotuksen julkaisu “Lasten eduskunta – Barnens riksdag”, 2012.   Piirretty  kuvakertomus  jatkuu: “Mihin nämä ihmiset ovat menossa? Eduskuntaanko? Niin, sinne valitaan 200 kansanedustajaa eri puolilta Suomea. Vaalit järjestetään neljän vuoden […]

Lue lisää

Sota ihmisessä

Lapinlahden itsenäisyyspäiväjuhlassa Lapinlahti -salissa oli läsnä  sotiemme veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia.  Suomessa on maailman korkein maanpuolustustahto.  Tänä vuonna on varusmieskoulutukseen hakenut ennätysmäärä nuoria naisia, yli 800 naista. Kasvavan ,  välttämättömän kansainvälisen yhteistyön Suomi  ei ole unohtanut   sotamarsalkka  Augustin Ehrensvärdin ( 1710 – 1772 )  ajatonta viestiä, joka  on hakattu Suomenlinnassa kivitauluun: “Jälkimaailma, seiso täällä […]

Lue lisää

Sinfoniset maisemat

Vuosi 2015 on Suomessa ja maailmalla professori  Johan Christian eli Jean Sibeliuksen ( 1865 – 1957 ) syntymän 150 -vuotisjuhlavuosi.  Ateneumissa on parhaillaan näyttely “Sibelius ja taiteen maailma”. “Ateneumin suurnäyttely valottaa Jean Sibeliuksen vahvoja yhteyksiä kuvataiteisiin. Sibelius innoitti kuvataiteilijoita ja kuvataide ympäröi häntä monin tavoin. Taiteilijaystävien ja -sukulaisten piiri sekä koti Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa muodostivat taustan […]

Lue lisää

Musta Rudolf

Kirjoitan toteutumattomasta Moskovan matkasta. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi  vuonna  2000  Gunnar  Rudolf  Sykiäisen muistelmat,  nimeltään “Musta Rudolf – Ihmeelliset seikkailuni bolsevikkien maassa”. Musta Rudolf oli Sykiäisen  ( 1924 – 2005 ) lempinimi. Hän kirjoittaa: “Synnyin Pietarin kuvernementin inkeriläisessä Savotan kylässä 26. toukokuuta 1924. Samasta kylästä oli syntyisin äitini Hilma Tepontytär Yllönen, kun taas isäni Juuso Sykiäisen […]

Lue lisää

Herra Taddeus

Puolan kansallisrunoilija Adam Mickiewicz ( 1798 – 1855 )  kirjoitti teoksensa “Pan Tadeusz eli viimeinen pakkoluovutus Liettuassa – Aatelistarina vuosilta 1811 ja 1812”,  Pariisissa vuosina 1832 – 1834.  Alkulehdille on kirjoitettu:  “Puolankielestä suomentanut V.K.Trast.” “Iisalmi, marraskuun 14.p 1920. Suomentaja.” Teoksen alkulauseessa  suomentaja Trast kirjoittaa: “Adam Mickiewicz on Puolan ja koko slaavikunnan suurin runoilija. Hänen eepillinen […]

Lue lisää

Indesalmen yö

Iisalmella on paikkansa maailmankirjallisuudessa. Moskovassa on vuonna 1987 painettu teos  “K.N. Batjushkov – Runot”. Kirja on julkaistu runoilijan 200 -vuotissyntymän kunniaksi.  Myös Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus -tiede -ja kulttuurijärjestö UNESCO vietti Konstantin Nikolajevitsh Batjushkovin ( 1787 – 1855 ) syntymän 200 -vuotisjuhlavuotta. Teos  sisältää 171 runoa. Vuonna 1810 Batjushkov lähetti ystävälleen paroni von Pahlenille Riikaan kirjerunon, […]

Lue lisää