Pariisista Iisalmeen

– ” Pariisista Iisalmeen”, sanoi Jyrki Nummi Aho -päivien 2021 kirjallisuusseminaarissa  iltapäivällä lauantaina  7.8. Iisalmen kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa ja jatkoi: ”Pariisista Iisalmeen, tässä järjestyksessä.”

Jyrki Nummi on filosofian tohtori , Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden emeritusprofessori sekä Juhani Ahon Seuran varapuheenjohtaja. Vuonna 2006 hän valitsi kirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittajaksi kirjailija Kjell Westö´n romaanin ”Där vi en gång gått – Missä kuljimme kerran”. Paljasjalkainen helsinkiläinen Jyrki Nummi on ollut  pitkäaikainen vieras ja kysytty luennoitsija Aho -päivillä Iisalmella ja Ylä-Savossa.

Hän on yhdessä FT Riikka Rossin ja FT Saija Isomaan kanssa toimittanut teoksen ”PARIISISTA IISALMEEN – Kansainvälinen ja kansallinen Juhani Aho”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2011. Muita kirjoittajia ovat Elise Nykänen, Pirjo Lyytikäinen, Lea Laitinen, Jyrki Kalliokoski, Kimmo Laine ja Vesa Haapala, tuttuja kirjallisuuden tutkijoita  Aho -päivillä. FT Pirjo Lyytikäisen aiheena on  ”Eiffeltorni ja korpikuusi – Ranskalaisuus ja suomalaisuus Ahon tuotannossa”:  ”Ahosta tuli 1890 -luvulla monessa mielessä ´ranskalaisin´ romaanikirjailijoistamme, ainakin vanhempien klassikoiden joukossa. Hänen kehittämänsä kieli ja tyyli ja tapansa rakentaa romaaneita ja kertomuksia johtivat suomalaisen luonnon ja suomalaisten ihmisten kuvauksen ´pariisilaistumiseen´.”

Jyrki Nummen tutkimus nimeltään ”Aika Pariisissa – Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889 – 1890”, SKS, Helsinki 2002, sisältää teeman ”Retki kadotettuun maisemaan: Kosteikko, kukkula, saari…” Lastu ”KOSTEIKKO, KUKKULA, SAARI”, vuodelta 1891, on  monien mielestä tekijän kaunein lastu.  Aho on kirjoittanut sen Pariisissa  kuuluisalla Montmartren kukkulalla – ”Marttyyrien vuorella” – kuudennessa kerroksessa, osoitteessa Paris, Rue Ménéssier, 9, sittemmin nimeltään  Rue de Bruant, 9. Seuraava sitaatti lastusta oli ensimmäisten Aho -päivien 1980 motto: ”Ja on elämässäkin joskus sunnuntaihetkiä, niinkuin on korvessa kosteikko, niinkuin kukkula alangon keskellä, niinkuin saari suuressa meressä.”

”Pariisista Iisalmeen” -teoksessa vuonna 2011  Jyrki Nummi kirjoittaa: ”Ahon unelma kansainvälisestä menestyksestä pysähtyi Tukholmassa Nobel -komitean valmisteleviin kokouksiin. Vasta sata vuotta Ahon jälkeen suomalainen kirjallisuus näyttää lopulta murtautuneen kansainväliseen menestykseen. Syksyllä 2010 nuori Sofi Oksanen saavutti Pariisissa tunnustuksen, johon yksikään suomalainen kirjailija ei aikaisemmin ole yltänyt. Kerättyään ensin kaikki mahdolliset ja kotimaiset kirjallisuuspalkinnot, sitten pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon Oksasen kolmas romaani PUHDISTUS ( 2009 ) voitti arvovaltaisen ranskalaisen kirjallisuuspalkinnon PRIX FEMINAN, ja siitä tuli näin pariisilaisen kirjallisen establishmentin hyväksymä, niin kuin Aki Kaurismäki elokuvan ja Kaija Saariaho musiikin alalla. Oksanen kruunaa Juhani Ahon ja hänen sukupolvensa käynnistämän satavuotisen projektin, jonka tavoitteena oli liittää suomalainen kirjallisuus eurooppalaisen kirjallisuuden kellonaikaan.”

Kirjoitan  tänään  JUHANI AHON, eurooppalaisen suomalaisen, kansainvälisen ja kansallisen , ranskalaisimman romaanikirjailijamme  160 -vuotissyntymäpäivän 11. syyskuuta 2021  kunniaksi.

Jätä kommentti

*