Onnittelen 110 -vuotiasta Runnin kylpylää kirjoittamalla presidenttien Runnista. Sotainvalidien Veljesliiton kunniapuheenjohtaja, tasavallan presidentti ja Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustav Mannerheim hoiti terveyttään Runnilla kahtena kesänä eli vuosina 1919 ja 1920. Runnin kesinään Mannerheim oli valtionhoitaja ja kenraali. Mannerheimin ja hänen siskonsa vapaaherratar Sophien levätessä runnipotilaina Runnin kylpylässä, valitsi eduskunta Helsingissä heinäkuun 25 päivänä 1919 Suomen tasavallan ensimmäistä presidenttiä. Mannerheim sai 50 ääntä, tohtori Kaarlo Juho Ståhlberg 143 ääntä. Valtioneuvosto lähetti Mannerheimille sähkösanoman Runnille, tasavallan presidentti Ståhlberg lähetti kirjeen. Suomen tasavallan kuudentena presidenttinä Mannerheim palveli vuosina 1944 – 1946.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, alunperin nimeltään Gustaf Kalliokangas, talvisodan presidenttimme, osallistui pääministerinä 25.7.1926 Iisalmi – Kiuruvesi – Pyhäjärvi – Haapajärvi – Nivala – Ylivieska -radan vihkiäisiin Runnin kylpylässä. Hänen matka -ja pöytäseurueeseensa kuului kuusi muuta ministeriä. Ylivieska -radan rakentaminen oli ollut valtiomies Kyösti Kallion pitkäaikainen unelma, millä perusteella rata nimettiin 1990 -luvulla Kyösti Kallion nimikkoradaksi.
Jatkosodan veteraani, presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto tekivät yksityisen kaksipäiväisen vierailun Ylä-Savoon 26. – 27.6.1996, jolloin he yöpyivät Runnin kylpylän hotellissa, asuen Marskin sviitissä. Aamukävelyllä presidenttipari kävi myös vanhassa hotellissa eli nykyisessä Runnin Kartanohotellissa.
Kun tasavallan presidentti, vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Martti Ahtisaari , oli tulossa maakuntamatkalle Ylä-Savoon keskiviikkona 22.10.1997, hän halusi ehdottomasti vierailla Runnilla ja Runnin kylpylässä. Itsenäisyyspäivän haastattelussa presidentti Ahtisaarelta kysyttiin, mitä erityistä hänelle oli jäänyt mieleen monilta maakuntamatkoiltaan vuonna 1997. Presidentti muisteli lämpimin sanoin käyntiään Runnilla.