Pyhä Anna

Pyhäinpäivän aattona kirjoitan Pyhästä Annasta,  en kuitenkaan Neitsyt Marian äidistä Annasta.  Kerron venäläisestä kreivittärestä Anna Orlova-Tshesmenskajasta ( 1785 – 1848 ). Hän  oli ruhtinatar Jevdokia Lopuhinan ja kreivi Aleksei Orlov – Tshesmenskin  tytär.  Vuonna 1808  kreivitär Anna peri isältään  Laatokan  Karjalan  donaatiot eli lahjoitusmaat ,  Salmin ja Suojärven pitäjät, Korpiselän kappelin ja tiloja Leppälahden kappelista.
Aikalaislähteiden mukaan  notkea Anna Aleksejevna  ”tanssi kuin bajadeeri eli intialainen temppelitanssijatar ja ratsasti kuin kasakka”. Hän palveli leskikeisarinna Maria Feodorovnan hovineitinä. Hän oli  uskonnollinen,  kilvoittelija,  joka etsi  lohtua paastosta ja rukouksista. Hän oli rikas. Hän korjautti kirkkoja, jakeli almuja ja lahjoitti arvokkaita ikonostaaseja. Hänen hyväntekeväisyytensä tunnettiin   Karjalassa, Konstantinopolissa, Damaskoksessa, Athos -vuorilla ja Jerusalemissa. Häntä kutsuttiin Pyhäksi Annaksi.  Minun Hanna -mummoni on sanonut karjalaisista juuristamme: ”Olimme Pyhän Annan sieluja.”
Anna Orlova – Tshesmenskaja  rakennutti muistoksi itsestään Salmin pitäjään,  Tulemajoen länsipuolelle,  kauniin ortodoksisen  tiilikirkon,  Pyhän Miikkulan eli Nikolain kirkon.  Sitä rakennettiin vuosina 1814 – 1824. Kirkkoa on kutsuttu myös Annan kirkoksi. Todellisuus on joskus taruakin ihmeellisempi.  Salmin Pyhän Nikolain kirkon ikonostaasi on ollut jo  vuosien ajan Iisalmen Evakkokeskuksen eli KulttuuriArtoksen Ikonigalleriassa. Ikonostaasi on konservoitu Heinävedellä Valamon munkkiluostarissa.  Ikonostaasissa näkyvät toisen maailmansodan  jäljet.