Rautaritarikunta Runnin parantolassa

Sotainvalidien Iisalmen Seudun osaston ja Sotainvalidien Pohjois-Savon perinneyhdistyksen yhteistyössä järjestämä Sotainvalidin päivän juhla perjantaina iltapäivällä  17. elokuuta 2018 veti Runnin Kartanohotellin Marsalkka -salin täyteen väkeä, sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotainvalidityön tukijoita. Juhlapuheessaan kiuruvetinen tohtori Timo Niskanen siteerasi espanjalaista filosofia ja runoilijaa George Santayanaa   tämän englanninkielisestä  teoksesta The Life of Reason 1905 – 1906, sitaatti suomennettuna:  “Ne, jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä.”

Aloitin päätössanani seuraavasti: “Täällä Runnilla kuullaan tänään historian lehtien havinaa ja on kuultu kautta vuosisatojen.” Saatoin kertoa, että vuonna 1950 Runnin kylpylä eli “Runnin parantola” on ollut vuokrattuna Sotainvalidien Veljesliiton Iisalmen osastolle  ( Mirja Ronni,  RUNNI – lähde – kylpylä – kylä – Opas historiallisen kylän vaiheisiin 1797 – 1990, IS -paino 1990 ). Agronomi Ronnin ansiokas kirjanen sisältää luvun “Invalidien parantola”, jonka yhteydessä on kaksi valokuvaa ja niiden alla tekstit: “30 nuorta sotilasta pyörätuoleissa Runnilla Juhannusaattona 1945.” “Pojat kutsuivat riippusiltaa ´pususillaksi´. Vasemmalta Reino Tikanoja (Pyhäjärvi ), Emil Vartiainen ( Suontee ) ja Jyry Säisä ( Iisalmi ).”

Keväällä 1940 Runnin kylpylä varattiin sotainvalidien parantolaksi. Haavoittuneet tulivat sotasairaaloista. Kun Punaisen Ristin junanvaunu pysähtyi Runnin pysäkillä, tuotiin sotainvalidit hevospeleillä kylpylään. Vammautuneet sotilaat muodostivat Runnin “rautaritarikunnan”. He saivat hierontaa, ruoste-, muta -ja havukylpyjä ja  fysikaalista hoitoa . Saunottiin ahkerasti.  Saunan lauteilla syntyi myös suunnitelma omasta valtakunnallisesta  Veljesliitosta, joka perustettiin jo 18. elokuuta 1940 Jyväskylässä. Runnin parantolassa ehdittiin hoitaa yli 1700 sotainvalidia.

Runnilla Sotainvalidin päivän juhlalounaalla oli  myös pyhäjärvinen sotainvalidi Heino Väätti, joka muistelee sotavuosiaan Pyhäjärven Sanomissa 3.5.2018 julkaistussa haastattelussa ( toimittaja Jaana Salo ): “Meitä oli talvisodassa neljä ja jatkosodassa viisi veljestä. Yksi kaatui jatkosodassa ja kaikki muut haavoittuivat. Olen ainoa elossa oleva. Ihme että edes olen tässä. Sain sodassa lommoja takaraivoon, käteen ja jalkaan. Ne vaivaavat vieläkin ja olisin ilman niitä paremmassa kunnossa.”

Samassa jutussa sotainvalidi Jouko Heinonen kertoo: “En oikeastaan pelännyt silloin, se oli ennemminkin sellaista jännitystä. Mutta nyt on unissa pitänyt välillä juosta karkuun.” Aseveljet  olivat tavanneet alkukesästä ja päättäneet yhdessä tulla Runnille. Jouko Ilmari Heinosen  kuolinilmoitus julkaistiin Pyhäjärven Sanomissa 27. kesäkuuta 2018.  Sodissamme 1939 – 1945 haavoittui 200 000 ja vammautui pysyvästi lähes 100 000 suomalaista; elokuussa 2018 Suomessa  on elossa 1800 sotainvalidia, yksi heistä, kuopiolainen naissotainvalidi Johanna Troupp ( 85 % ), oli läsnä Runnilla  Sotainvalidin päivän juhlassa.

Jätä kommentti

*