Runeberg ja Iisalmen pappila

Professori Panu Rajala on julkaissut kansallisrunoilijamme  Johan Ludvig Runebergin  ( 1804 – 1877 ) muhkean elämäkerran, 416 sivua, Minerva 2020:  ”Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä”. Dosentti Osmo Pekonen on kirjoittanut 19.4. teoksesta Savon Sanomiin  otsikolla ”Runoilija ja hänen muusansa. Oli runoilijan onni, ettei hänen aikanaan ollut lööppijulkisuutta”.

Osmo Pekonen päättää teoksen esittelyn seuraavasti: ”Panu Rajalan vauhdikkaasti kirjoittama elämäkerta tempaa mukaansa, ylläpitää osaltaan kansallisrunoilijan muistoa ja kenties rohkaisee jonkun lukemaan myös Runebergin alkuperäisteoksia.”

Koska en ole vielä lukenut puheena olevaa suurteosta, kirjoitan muutaman ajatuksen  Iisalmen pappilan merkityksestä Runebergin runojen innoittajana ja  lähteenä. Syksyllä 1808 Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan armovuoden saarnaajana palveli Pehr Johan Collan ( 1771 – 1833 ). Kun keisari Aleksanteri I elokuun 27 päivänä 1819 vieraili Iisalmen pappilassa ja halusi tietää Koljonvirran taistelujen 1808 kulusta ja  kenraaliadjutanttinsa M. P. Dolgorukin kaatumispaikasta, oli keisarin oppaana rovasti Collan.

Runeberg ei pitänyt tarpeellisena hänen kaunokirjallisten hahmojensa historiallisten  esikuvien nimeämistä, siitä huolimatta  Sandels -runon ”pastorina” on usein pidetty Pehr Johan Collania. Seuraavassa sitaatti Sandels -runosta, joka ilmestyi joulukuussa 1848 Vänrikki Stoolin tarinoiden I kokoelmassa, suom. Paavo Cajander:

”Sandels, hän Partalass´istuvi vaan,

suurustaan huoleti syö.

Nyt käydään Virralla taistelemaan,

heti kello kun yksi lyö. –

Olen tänne teitä ma käskettänyt. –

HYVÄ PASTORI, lohtapa nyt!”

Collanin kaunista puolisoa Elisabeth Christina Crohnsia – Lisetteä – ylistettiin  myös lempinimellä ”Karjalan ruusu”. Pariskunta sai 10 lasta, joista veljekset Karl ja Fabian olivat aktiivisia suomalaisuusmiehiä. Historian dosentti, kirjailija Fabian Collan ( 1817 – 1851 ) oli Runebergin ystävä, joka kävi usein Porvoossa runoilijan luona, kertoen isänsä toiminnasta seurakuntansa taloudellisten ja terveydellisten olojen parantamiseksi, neuvomalla talonpoikia viljelemään perunaa ja kuivattamaan soita pelloiksi. Professori Matti Klinge onkin nähnyt Runebergin ”Saarijärven Paavossa”  myös rovasti Collanin työn vaikutusta.

Pehr Johan Collan syntyi Rantasalmella elokuun 20 päivänä 1771. Hänen vanhempansa olivat kappalainen Claudius Collanus ja rouva Helena Strömberg ( Tuomas Kortelainen, Iisalmen seurakunnan historia 1627 – 1977,  Kiuruvesi 1977 ).

Tohtori  Collanin muotokuva on Iisalmen Vanhan kirkon eli Kustaa Aadolfin kirkon sakastissa.

Jätä kommentti

*