Runeberg ja Partalan majatalo 1808

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg ( 1804 – 1877 ) syntyi helmikuun 5 päivänä 1804 Pietarsaaressa, Isonkadun varrella kauppias Johannes Malmin talossa. Runebergin ei tiedetä käyneen Iisalmella eikä Koljonvirralla.  Sensijaan runoilija tunsi monia Koljonvirran taistelujen 1808  veteraaneja ja luki näiden muistelmia ml. rovasti Holmin ja eversti  Montgomeryn teokset vuosilta 1836 ja 1842. Runeberg tunsi Holmin ja Montgomeryn henkilökohtaisesti. Hänen iisalmelaiset ystävänsä Collanit ja Lagukset kertoivat vauraan Iisalmen pappilan elämästä   ja ”isoista rovasteista” Collanista, Frosteruksesta ja Laguksesta. Vaasan rykmentin  Pietarsaaren komppanian sotilas Salm kertoi Runebergille, että vänrikki Zidén ja muut kaatuneet  suomalaiset haudattiin ”strax nedanför kanonbatterier – heti tykkipatterien alapuolelle”, mikä tarkoittanee Linnan talon ja Fredriksdalin kartanon, nykyisen Pölkkyinniemen, väliin jäävää maastoa. Professori Rancken kirjoitti Runebergille tammikuun 1 päivänä 1861: ”Zidénin lähimmälle miehelle, järkevälle sotavanhukselle Matts Mattsson Salmille Fäbodan torpassa, minä olen nyt käynyt läpi hänen suureksi mielihyväkseen Vänrikki Stoolin tarinoiden II osan.” Partalan kylän ja majatalon  nimet Runeberg näyttää löytäneen runoonsa veteraanien kertomuksista ja muistelmista sekä Sandelsin prikaatin raporteista.
Runeberg kirjoitti ruotsiksi.  Vänrikeissä vuonna 1848 julkaistu Sandels -runo alkaa seuraavasti ( Themis Förlag, Falun& Stockholm  2008 ):
Sandels han satt i Pardala by,
åt  frukost i allsköns ro.
”I dag, ett slaget, blir striden ny,
det skall gälla vid Virta bro. –
Herr pastor, jag låtit kalla er hit. –
Var god, foreller en bit!”
Tunnettuja Sandels -runon suomentajia ovat Paavo Cajander, Otto  Manninen ja Juhani  Lindholm. Paavo Cajander ja hänen työryhmänsä suomensivat Sandelsin alkusanat seuraavasti ( Otava, 37. painos, Helsinki 1929 ):
Sandels, hän Partalass´suurustaan,
juur´rauhassa, huoleti syö.
”Nyt käydään Virralla taistelemaan,
heti kello kun yksi lyö.-
Olen tänne teitä ma pyytänyt.-
Hyvä pastori, lohta nyt!”
Otto Manninen suomensi Sandels -runon alun seuraavasti ( WSOY, kolmas painos, Porvoo 1915 ):
Sandels, hän Partalass´eineellään
juur´istuu, huoleti syö:
”Taas Virran sillalla isketään,
heti kello kun yksi lyö. –
Olen teidät tänne mä pyytänyt. –
Pala lohta, pastori, nyt!”
Partalan majatalo – Pardala gästgiveri – sijaitsi Iisalmen Iirannalla, Partalan kylässä. Ennen Koljonvirran 27.10. – taistelua, Lohtajan aselepoviikkoina lokakuussa 1808, Partalan majatalon pihapiirissä majaili Sandelsin prikaatiin kuulunut Pohjanmaan rykmentin pohjoinen eli II pataljoona, jota komensi majuri von Essen. Partalan kylässä oli leirissä myös Karjalan rakuunaosaston Ala-Savon eskadroona, jonka päällikkö oli saksalainen kapteeni Fuchs.
Mitkä määräykset  joulukuun 12 päivänä vuonna 1734 uudistetun ”Kuninkaallisen Majesteetin majatalosäännön” mukaan olivat syksyllä 1808 voimassa myös Partalan majatalossa? Majatalonpitäjä piti päiväkirjaa, johon hän merkitsi matkustajan nimen ja arvon, mistä tämä tuli ja minne oli menossa, tulo-ja lähtöajat tunnin tarkkuudella sekä hevosten lukumäärän.  Majoittujalle oli varattu vuodevaatteet, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, kynttilät ja polttopuut.  Asetuksen mukaan myös Partalan majatalossa piti olla tarjolla paloviinaa, olutta ja kaljaa. Hevosille piti olla ohraa, kauraa ja heiniä. Matkustaja ei saanut pahoinpidellä majatalon isäntää eikä  tämän vaimoa. Jos matkustaja ”huusi, mekasti, manaili tai kiroili maantiellä, aiheuttaen pahennusta”, häntä rangaistiin viiden hopeataalarin sakolla, mistä puolet sai häiriöstä ilmoittanut, toinen puoli annettiin seurakunnan köyhille.  Hevosella sai ratsastaa vain yksi mies. Majatalosääntö määräsi myös vasemmanpuoleisesta liikenteestä, mikä kapeilla maanteillä tarkoitti sitä, että esimerkiksi  Iisalmen kirkolta Koljonvirran sillan yli Partalan majataloon matkalla ollut väisti vastaantulijaa vasempaan  tien reunaan.  Vuonna 1743 ilmestyi maanmittari Georg Biurmanin kirjoittama ”Svean ja Götan valtakunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan kaupunkien ja nimekkäiden paikkakuntien matkaopas”, jossa tekijä suosittelee Suomeen  aikovia  matkustamaan Tukholmasta ”Tornion tietä” maitse Upsalan, Gävlen, Sundsvallin ja Uumajan kautta Tornioon. Kun Venäjän sotajoukot helmikuun 21 päivänä 1808 hyökkäsivät Suomen rajan yli, oleskeli Savon jääkärirykmentin ja Savon prikaatin tykistökomppanian päällikkö, eversti Johan August Sandels Tukholmassa. Hän matkusti pikakyytiä  reessä  Tukholmasta Tornion kautta Suomeen, kohdatakseen Savon prikaatin ja oman  rykmenttinsä Savon rintamalla. Ehkä hän talvisella  taipaleellaan  helmikuun lopulla  1808  ehti levähtää Iisalmella  Partalan majatalossa.
 
 
 

Jätä kommentti

*