Runni 100 vuotta sitten

Arvi A. Karisto Oy:n Hämeenlinnassa kustantama “Maailma – Suomen johtava kirjallistaiteellinen loistolukemisto”, on kesäkuussa 1920 julkaissut Yrjö Kajavan kirjoituksen “RUNNI, 9 KUVAA”.

Tammelassa syntynyt ja Helsingissä kuollut Yrjö Henrik Kajava ( 1884 – 1929 ) oli lääketieteen tohtori, dosentti ja anatomian professori. Hänen hierontahoitonsa on tunnettu nimellä “Kajava -terapia”.

Kirjoitus  on esitelty seuraavasti: “Runni on viime aikoina saavuttanut yhä suurempaa huomiota terveysvesilähteenä ja kylpylaitoksena: sinne rientää suvisin laajoja potilasparvia vammojaan parantelemaan. Dosentti Yrjö Kajavan selostus laitoksesta esittää samalla hiukan vesiparannushoitotavan historiikkia maassamme.” Kajava itse kirjoittaa: “Vesiparannuksen eli n.s. hydroterapian tunsi jo HIPPOKRATES, joka eli n.v. 400 e.Kr., mutta vasta 1830 -luvulla alettiin sitä itävaltalaisen talonpojan Priessnitzin vaikutuksesta yleisemmin  käyttää sairashoidossa, ja joitakuita vuosikymmeniä myöhemmin voimme sanoa itävaltalaisen lääkärin Winternitzin kehittäneen sen tieteelliseksi  fysikaalisen hoitotavan osaksi.”

Yrjö Kajava toimi Runnin kylpylän lääkärinä vuosina 1919 – 1924.

Heinä-elokuussa 1919 Iisalmen maalaiskunnassa  Runnilla lepäsivät ja hoitivat terveyttään valtionhoitaja Carl Gustaf  Mannerheim ja hänen sisarensa vapaaherratar Sophie Mannerheim. Perjantaina heinäkuun 25 päivänä 1919 eduskunta valitsi Helsingissä  Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin. Runnilla  samana päivänä kohta vaalin jälkeen  tohtori Kajava piti valtionhoitajalle  “runnivieraiden ” puolesta puheen, jossa hän “ilmaisi kansalaisten  tuen ja kiitollisuuden Mannerheimia kohtaan, sekä yleisen pettymyksen sen johdosta, ettei eduskunta ollut valinnut kenraalia maan presidentiksi” ( Juha Rantapää, Iisalmen Runni – terveyslähde ja -kylpylä, Oulun yliopisto, historian laitos, 1998 ).

Seuraavassa Kajavan julkaisun sisältämien valokuvien ( 9 ) alle kirjoitetut tekstit:

“Runni iltapäivävalaistuksessa  koillisesta katsottuna.”

“Vanha juomahalli ja sen takana Runnin hotelli luoteesta katsottuna.”

“RUNNIN PROMENAADI sekä eräs kylpyvieraiden huvila.”

“Uusi juomahalli.”

“Runnin kaksilatvainen kuusi sekä sen juurella vanha, nykyään käyttämätön suihkuhuone.”

“Neulatammi.”

“Näköala Runnin laivarannasta Kiurujokea pitkin Iisalmelle päin.”

“Näköala Runnin hotellin yläkerran ikkunasta. Etualalla kenraali MANNERHEIM sanomalehteä lukemassa.”

Yrjö Kajava kirjoittaa: “Runnille matkustetaan – kunnes rakenteilla oleva rautatie, jonka eräs asema tulee aivan Runnin lähistöön, valmistuu – laivalla Iisalmesta Porovettä, Kihlovirtaa ja Haapajärveä sekä lopuksi Kiurujokea pitkin, halki Pohjois-Savon luonteenomaisten, hieman surunvoittoisten maisemain. Runnille saavuttaessa avautuu ensimmäiseksi eteemme, muutamia Kiurujoen varrella olevia huviloita lukuunottamatta, RUNNIN HOTELLI muutaman kymmenen metrin päässä Kiurujoen rannasta, hieman nousevalla pellon vietteellä, nuoren puistikon keskellä, sekä sen lähistöllä, aivan Kiurujoen partaalla n.s. vanha ja uusi juomahalli, edellinen jonkun matkaa terveyslähteen itäpuolella, jälkimmäinen aivan lähteen päälle rakennettuna:”

Mannerheim kiitti vastaten Kajavan puheeseen  lopuksi  seuraavin sanoin:

“… Kuitenkin toivon vastoin puhujan sanoja, ettei minun kolmatta kertaa tarvitsisi tulla takaisin, sillä se merkitsisi sitä, että tämä maa taasen on vaarassa ja hädässä. Toivon, että ne jotka nyt tulevat johtamaan tämän maan kohtaloita, vaikeassa työssään onnistuisivat isänmaan onneksi ja menestykseksi. Eläköön synnyinmaa! Eläköön Suomi!”

 

 

Jätä kommentti

*