Sanajumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa

Iisalmen Sanomissa on tänään lokakuun 15  päivänä 2020 seuraava seurakuntauutinen: “KIURUVESI. Lauri Winberg pitää saarnan kirkossa.”

Yläsavolaista seurakuntaelämää on kautta aikojen siunattu lahjakkailla saarnaajilla, kappalaisilla, pastoreilla, kirkkoherroilla ja rovasteilla sekä kysytyillä, sytyttävillä  maallikkopuhujilla. Herännäisjohtaja Påhl Henrik eli Paavo Ruotsalainen ( 1777 – 1852 ) oli rippikoulussaan Iisalmen kirkolla pyytänyt rovasti Johan Lagusta  jättämään kirkonkirjoista pois toisen etunimensä Henrikin, koska “halusi olla vain Paavalin kaima”.  Hänet  laskettiin Nilsiässä viimeiseen lepopaikkaansa maaliskuun 8 päivänä 1852.  Nämä  sanat ovat Suomettaressa pian  hautajaisten jälkeen  julkaistusta muistokirjoituksesta: “Hänen puheensa iski kuin noidan nuoli monen paatuneen ihmisen sydämeen, ja herätti tuhansia ajattelemaan hengellistä tilaansa ja kallista autuuden asiatansa…” ( Tuomas Kortelainen, 1977 ).

Rovasti Theodor Brofeldt ( 1837 – 1914 ) palveli Iisalmen seurakuntalaisia  lähes 55 vuotta. Rovasti Tuomas Kortelainen kirjoittaa  “Ruuhveltista”: “Hiljainen saarnaääni, joka pani tarkkaamaan, savon murre, sattuvat arkielämästä otetut esimerkit, harmiton ja viisas huumori, käytännöllisyys ja hyvä käden taito, kansanomaisuus ja vakavuus olivat niitä avuja, joista vieläkin kerrotaan.” Seuraavat sanat ovat Brofeldtin saarnasta vuodelta 1899: “Herran varassa vain kuljetaan sitä kirkkautta kohti, jolloin aurinko, kuu ja tähdet ovat vain pieniä tuijuja verrattuna pääpesään ja paljaita pärevalkeita sen rinnalla.” ( Jooseppi Lescelius, H.G. Th. Brofeldtin saarnoja, Otava 1917 ).

Theodor Brofeldtin ja Emelia  Snellmanin  pojasta Johannes Brofeldtista ei tullut pappia eikä maallikkosaarnaajaa, tulipahan   kirjailija Juhani Aho, mutta kuinka ollakaan – tuli myös raamattukomitean jäsen ja  raamatunkääntäjä vuodesta 1906 vuoteen 1920. Opettaja, kirjailija Santeri Rissanen kirjoittaa Ahon lapsuusvuosista 1865 – 1876  Iisalmen Mansikkaniemellä:

“Käytyään kerran vanhempiensa keralla kirkossa alkoi Juhani Aho pitää kirkonmenoja kotiväelleen. Kirkkona oli kotipirtin luona kasvavan pitkänhuiskean petäjän juuri, saarnatuolina petäjän alinen nurmettunut vallikumpu – vieläkin olemassa oleva JUHANI AHON SAARNATUOLI – ja saarnan aiheena seudulla kansan kesken käytetty leikikäs ´saarna´ samaan sävyyn käyvine´kuulutuksineen´. Saarnasipa Aho kerran maantienvarsiaidalla seisten tiellä kulkijoillekin kovia sanoja: -Jos tee iisalmelaiset etten tee heti parannusta, niin tee menetten matokuoppaan. ”  ( Santeri Rissanen, Juhani Ahon synnyinsijoilta ja kotipoluilta ja lepomajalta, WSOY, Porvoo 1922 ).

Rouva Kirsti Winbergin öljyvärimaalaus Kiuruveden kirkosta on vuodelta 1999. Maalauksessa tummiin pukeutunut harras kirkkokansa  mustine päähineineen vaeltaa Kiuruveden kirkkoon. Kiuruveden kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1768.  Toinen kirkko vihittiin elokuussa 1853; puinen ristikirkko paloi heinäkuussa 1937.  Nykyinen arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1941.

Kotiseutuneuvos Lauri Winberg saarnaa sanajumalanpalveluksessa Kiuruveden kirkossa sunnuntaina lokakuun 18 päivänä 2020 kello 10.00 alkaen. Saarnan aiheena on “usko ja epäusko”, evankeliumi Johanneksen mukaan, 9 luku.  Iisalmen Sanomien mukaan kysytyn puhujan saarnassa on myös TAIVAS SAVOLAISELLA TAVALLA MUKANA.

Jätä kommentti

*