Sandels

Helsingissä Akateemisessa kirjakaupassa katseeni tavoitti kirjan kannessa komeilevan sotamarsalkka, kreivi Johan August Sandelsin ( 1764-1831 ) muotokuvan.  Tietokirjailija Robert Brantberg, joka on nykyisin Oulun kirjailijaseuran puheenjohtaja, on  julkaissut teoksen nimeltään ”Sandels – Sotamarsalkka ja suurmies-Johan August Sandelsin elämäkerta” ( Readme.fi, Porvoo 2015 ).  Elämäkerran julkaisemista ovat tukeneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Olvi -säätiö.  Vuorineuvos Samuel Sandels ja hänen puolisonsa  Catharina Elisabeth Brandt saivat 13 lasta, joista 8 kuoli pienenä. Johan August  syntyi 8. lapsena, perjantaina 31.8.1764.  Majuri Sandels palveli Kustaa III:n sodan alussa kesäkuussa 1788  Ylä-Savon rakuunakomppanian päällikkönä. Prikaatinpäällikkö, eversti Sandels kirjoitti 20.10.1808 Koljonvirralta vanhemmalle veljelleen  insinööri Benjamin Sandelsille Tukholmaan Lohtajalla sovitusta aselevosta: ”Minun oli vetäydyttävä tänne Iisalmen kirkonkylään luoteispuolelle kirkkoa, joka on julistettu puolueettomaksi. Minulta jäi täältä noin peninkulman päässä sijaitsevan Palois -nimisen salmen rannalle tekemäni varustukset ja patterit viholliselle, joka heti revitytti ne.”
Brantbergin ansiokas teos, 300 sivua, sisältää harvinaisen maalauksen Koljonvirralla kaatuneesta ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukista ( 1780-1808 ) tämän kotioloissa. Maalauksessa ( Wikipedia ) nuori ruhtinas on äitinsä ruhtinatar Anastasia Dolgorukajan, syntyisin Laptevan, ja siskojensa Helenan ja Marian seurassa. Kirjassa on myös  tunnetun oululaisen,  akateemikko, professori, runoilija ,  piispa ja valtiopäivämies  Frans Michael Franzénin ( 1772 – 1847 ) muotokuva.  Oulussa, Franzénin puistossa Oulun tuomiokirkon vieressä on Franzénin muistopatsas.  Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirjan virret 5, 234, 392, 562 ja 588 ovat Franzénin kirjoittamia. Tekstit ovat vuosilta 1812, 1813, 1814 ja 1819.
Eversti Sandels ylennettiin Koljonvirran taistelun ansiosta 10.11.1808 kenraalimajuriksi. Sinä päivänä hän oli Vieremällä.  Hän sai tiedon nimityksestään 21.11.1808, jolloin hän oli prikaateineen Rantsilassa, kenraali Tutshkovin armeijakunta kintereillään. Sandelsin luo saapui ruotsalainen kapteeni Magnus Björnstjerna, joka yhdessä venäläisen upseerin kanssa toi tiedon Olkijoen 19.11. 1808 -aselevosta. Samalla kapteeni Björnstjerna ojensi Sandelsille päämajan depesch´in eli pikasanoman kenraaliylennyksestä.
Sandels avioitui vapaaherratar Ulrika Elisabeth  Hermelinin kanssa 5.11.1809. Pariskunnan lapsia olivat Samuel August, Fabian Ulrik, Lars Gustaf, Augusta Ulrika, Carl Wilhelm ja Astrid Ebba Christiana.  Johan August Sandels kuoli Tukholmassa lauantaina 22.1.1831. Hänet haudattiin Tukholmassa Pyhän Klaran kirkkoon tiistaina 1.2.1831. Hautajaispuheen piti Klaran seurakunnan kirkkoherra Frans Michael Franzén.
Kenraaliluutnantti, kreivi Samuel Sandels ( 1810-1892 )  lahjoitti isänsä kultaisen nuuskarasian Ruotsin valtion historialliselle museolle. Lahjakirja on  päivätty Koljonvirran taistelun vuosipäivänä 27.10.1880. Vuonna 1885 hovimarsalkka  Samuel Sandels lähetti huomattavan summan, ”anteliaan lahjan”, Iisalmelle isänsä muistomerkkirahastoon. Sandelsin patsas, alkuperäiseltä nimeltään Virran muistopatsas,  pystytettiin Pölkkyinniemelle Fredriksdalin kartanon  paikalle  9.5.1885.  Patsas paljastettiin 13.8.1885.  Sandelsin patsas on samalla hänen aseveljiensä Fahlanderin, Dunckerin,  Malmin, Zidénin ja Stenbergin sekä kaikkien kentälle haudattujen Koljonvirran taisteluissa kaatuneiden Sandelsin  sotilaiden  muistomerkki.
 
 

Kommentit

Kommentointi on suljettu.