Sandelsin patsas 135

Koronakesänä 2020 on maailmalla kiistelty kiivaasti muistomerkkien ja patsaiden tarkoituksesta,  merkityksestä ja arvosta. Patsaat ja muistomerkit ovat konkreettinen, näkyvä  osa ihmisten, yhteisöjen, kansojen ja ihmiskunnan muistia.

Suomen tasavallan valtiollisessa sydämessä Helsingin Senaatintorilla kohoaa Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894. Iisalmen Kirkkopuistossa on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon näköispatsas syyskuulta 1961. Iisalmella Koljonvirran luoteispuolella, Pikku-Iijärven länsirannasta nousevalla Pölkkyinniemellä on lain suojaama muinaismuisto, Sandelsin patsas kesältä 1885.

Sandelsin patsaan suunnitteli lääninagronomi Alfred Sjöström. Sen hakkasi entinen ruotusotilas, kivenhakkaaja Olof God iisalmelaisesta  Paloisvuoren graniitista. Patsaan taustavoimiin, noin 20 hengen toimikuntaan, kuului myös Juhani Ahon isä kirkkoherra Theodor Brofeldt. Kenraalikuvernööri Fedor Logginovitsh Heiden oli Iisalmen matkallaan  kieltänyt ruotsalaisen prikaatinpäällikön  Sandelsin nimeä kantavan muistomerkin pystyttämisen, mutta oli hyväksynyt kentälle haudattujen suomalaisten sotilaiden muistomerkin – ”Virran sillan taistelussa kaatuneiden suomalaisten muistomerkin” ( F. I. Färling, Wirta-Monumentet, Dess uppkomst och aftäckning, Björneborg 1886 ).

Wirta-Monumentet – Virran muistomerkki – pystytettiin 9. toukokuuta 1885. Paljastusjuhla oli 13. elokuuta 1885. Paljastuspuheen piti Kuopion suomalaisen tyttökoulun lehtori Bruno Granit. Juhlapuheen piti Porin ruotsalaisen alkeiskoulun lehtori, maisteri Fredrik Ignatius Färling.  Wirta-Monumentet sai sittemmin aika nopeasti ”Sandelsin patsaan” nimen ja arvon.

Patsas on ”Suomen viimeisessä taistelussa”, Koljonvirran taistelussa 27. lokakuuta 1808,  kaatuneiden suomalaisten sotilaiden sekä  monumentissa   mainittujen Sandelsin, Fahlanderin, Dunckerin, Malmin, Zidénin ja Stenbergin muistomerkki.

Patsas sijaitsee Sandelsin prikaatin esikunnan paikalla, entisessä Fredriksdalissa. Patsas suunniteltiin pystytettäväksi Virran sillan länsipuolelle, keskeiselle taistelutantereelle sillan korvaan, vastapäätä Virran itäpuolelle kesällä 1848 pystytettyä  ruhtinas Dolgorukin muistomerkkiä. Siksi Sandelsin patsaassa on teksti ”Kaatuiwat tässä: Wänrikit Zidén ja Stenberg…”, vaikka Zidén ja monet muut tämän aseveljet kaatuivat sillan luona ( ja Koljonvirran länsipuolella, Linnan talon ja Virran sillan välillä sekä Kauppilassa ) eivätkä esikunnan luona Fredriksdalissa.  Kun  patsas lopulta  päätettiin pystyttää lahjoituksena saadulle paikalle Pölkkyinniemelle, kiviobeliskiin  hakattua tekstiä ”kaatuivat tässä”  ei muutettu.

Patsas luovutettiin Iisalmen kunnan hoitoon. Se maksoi 2 320 markkaa 98 penniä. Muistomerkkirahastoon saatiin Ruotsista ”Virran sillan suomalaisten joukkojen johtajan ja sankarin POJAN ANTELIAS LAHJA” ( Helsingfors Dagblad 27.8.1885 , Fänrikens marknadsminne, red.  Max Engman, 2009 ). ”Antelias lahjoittaja” oli sotamarsalkka Johan August Sandelsin ja vapaaherratar Ulrika Elisabet Hermelinin esikoispoika  kenraali, hovimarsalkka, kreivi Samuel August Sandels ( 1810 – 1892 ).

Jätä kommentti

*