Kansalliskirjailijamme Juhani Ahon hautapatsaan paljastustilaisuudessa Iisalmen kirkon ja kellotapulin välissä sunnuntaina 21.9.1930 toimittaja Santeri Rissanen laski paikallisen patsastoimikunnan seppeleen sekä Pohjois-Savo -lehden kukkaseppeleen ja piti puheen.  Tilaisuudessa lausuttu Rissasen kirjoitus ”Juhani Ahon muistolle” on julkaistu Salmettaressa tiistaina 23.9.1930, sitaatti muistosanoista: ”Laulajan lahjat sait luojalta laajat, kielet kantelon herkkään helkkyvät ne, taitelit noilla sa tuottehet taajat, sua muistaen kiitämme niistä me.” Rissasen monipuolisen kirjallisen toiminnan hieno  helmi on hänen kirjasensa ”Juhani Ahon synnyinsijoilta kotipoluilta ja lepomajalta”, WSOY,  Porvoo 1922.  Hän julkaisi töitään myös nimimerkillä Sav´ojan Samppa, kuten Savolaisjuttuja, 1910. Muita nimimerkkejä olivat Sam, Reportteri ja Virsiveikko.
Santeri Rissasen ”Iisalmen entisen pitäjän historia”, Kuopio 1927, on tärkeä  kirjaharvinaisuus. Teos on laaja aikamatka kotiseutumme menneisyyteen, lähtien Iisalmen entisen pitäjän nimestä, asemasta, alueesta ja luonnonsuhteista, Iisalmen pitäjän perustamisesta vuonna 1627  ja päättyen lukuun Iisalmen pitäjän pirstoutumisesta. Teoksessa on liitteineen yli 600 sivua.
Santeri Rissasen ( 1880 – 1939 ) syntymästä on tänä vuonna 135 vuotta. Hän oli kansakoulunopettaja, toimittaja, kirjailija, historioitsija, puhuja, luennoitsija  ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, sanalla sanoen laaja-alainen ihminen. Äitini luokkakuvissa Iisalmen kansakoulussa , nykyisessä Edvin Laineen koulussa, luokassa ja ulkona rappusilla, hänellä on puku päällä, kauluspaita ja solmio. Rauhallisessa, harmaantuneessa olemuksessa on kuin oppineen  isoisän viisautta ja lempeyttä.
Aino Aleksanteri eli Santeri Rissanen syntyi Iisalmessa 21.10.1880. Hänen lapsuusajan kotinsa oli Koulukadun eli  nykyisen Savonkadun varrella, Savonkadun ja Ilvolankadun kulmassa. Hänen vanhempansa olivat rouva Laura  Gustava  Collan ja kruununnimismies August Rissanen. Laura Collan oli Kyöstilän eli Itikanniemen eli Itikan tyttäriä.  Santeri Rissanen kävi Kuopion yhteiskoulua ja Iisalmen reaali-ja porvarikoulua, tullen ylioppilaaksi  Kemin yhteiskoulusta vuonna 1904. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1906. Hän toimi Salmettaren toimittajana ja päätoimittajana. Hän palveli Iisalmen keskikoulussa uskonnon ja suomen kielen tuntiopettajana.  Hänen puolisonsa oli pankinprokuristi Alina Sofia Tervo. Tyttäriä olivat Aino ja Annikki. Pitäjähistoriansa lopussa Santeri Rissanen kirjoittaa: ”Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän kuntien viimeisin yhteinen kunnanvaltuuston ja samalla muiden kunnallisten elimien kokous pidettiin 29 päivänä joulukuuta 1921. Iisalmen entisen pitäjän lähes 300 -vuotinen olemassaolo oli päättynyt.” Santeri Rissanen on ansainnut muistomerkkinsä, oli se sitten laatta ulkoseinässä, laatta luokassa, nimikkopolku tai nimikkopuu, mutta sen paikka olisi  jossain Iisalmen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan  Kirkonmäen alueella.