Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat Sankarit

Helsingissä vuonna 1977 perustetun Sepalusklubin – ”Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat Sankarit” –  45 v. -kesäpäivät olivat Iisalmessa 8.-10.7.2022. Klubin jäseniä,  Iisalmen lyseon alumneja , on 360.

Sepalusjuhlassa Iisalmen kulttuurikeskuksessa lauantaina 9.7.  esiintyivät klubin Ukkomestari, maakuntaneuvos Matti Kämäräinen, toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen,  muusikko Katja Aminoff-Tyni perheineen, lukiolainen Pihla Sallinen, liikuntaneuvos Immo Kuutsa, kanslianeuvos Tero J. Kauppinen ja kansanedustaja Markku Eestilä.

”Ylä-Savon kehitysnäkymiä” -katsaukseni lähtökohta oli Iisalmen Sanomista poimimani otsikko ( 11.11.2021 ): Elinvoimainen teollisuus. Ylä-Savon teollisuudella menee lujaa.” Kysyin, mistä ja miten tähän on tultu.  -Kaukaa näkee paremmin, kaukaa näkee nykyisyyteen ja myös tulevaisuuteen.

On tultu maanviljelijä, sittemmin valtiopäivämies Petter Kumpulaisen ( 1817 – 1880 ) ja hänen ”kanssaveljiensä”, rovasti Johan Lorenz Laguksen, kiuruvetisen Hingunniemen isännän Antti Tikkasen, herastuomari Paavo Wäisäsen, nimismies August Rissasen, kauppias Johan Härkösen, henkikirjuri Klas Wilhelm Sahlsténin ja muiden uskottujen miesten viitoittamalla tiellä; he tarttuivat aikailematta aikansa mahdollisuuksiin.

Kesällä 1856 Petter Kumpulainen – ”Pehkolanniemen Petter” -kanssaveljineen osoitti loistavaa kykyä lukea ajan merkkejä ja tunnistaa aikansa mahdollisuudet, laatimalla ripeästi Venäjän keisarille ja Suomen suuriruhtinaalle osoitetun 8 aloitetta ( ”vaikerrusta” ) sisältäneen Iisalmen pitäjän kehittämisohjelman, mukaan luettuna esityksen Iisalmen kaupungin perustamisesta. He näkivät, että Aleksanteri II:n ( 1818 – 1881 ) Suomen senaatin pöytäkirjaan maaliskuun 24 päivänä 1856 sanelema  ”OMA OHJELMA SUOMEN OLOJEN KEHITTÄMISEKSI” tarjosi heille mahdollisuuden ajaa myös kotiseutunsa Iisalmen pitäjän asiaa. He tarttuivat HETKEENSÄ ja lähtivät viemään  yhteistyössä kenraalikuvernööri Fredrik Wilhelm Bergin ( 1794 – 1874 ) kanssa kotiseutunsa hyväksi asioita, joita myös keisari piti tärkeinä.

Valistuneen talonpojan Petter Kumpulaisen yhteistyökumppaneissa oli monipuolista osaamista.

Turussa syntyneen rovasti Johan Lorenz Laguksen ( 1805 – 1881 ) ja hänen perheensä ja sukunsa myönteinen, laaja vaikutus näkyy edelleen iisalmelaisten  ja yläsavolaisten elämässä. Ennen kuin Lagus aloitti Iisalmen keisarillisen seurakunnan kirkkoherrana vuonna 1854, keisari Nikolai I:n nimittämänä, hän oli vuosina 1827 – 1828 opiskellut venäjänkieltä Moskovan yliopistossa ja sen jälkeen opettanut venäjänkieltä ja kirjallisuutta Viipurin kymnaasiossa eli lukiossa.

Kansanlaulu rovasti Johan Lorenz Laguksesta puhukoon  puolestaan ( Santeri Rissanen, Iisalmen entisen pitäjän historia, Pohjois-Savon Kirjapaino Osakeyhtiö, Kuopio 1927 ):

– ”Iisalmen iso rovasti ei se touhuin talohon tullut, kartanolle karjumalla, puhutteli pienet lapset, oli suurille suloinen.”

 

 

 

Jätä kommentti

*