Sinfoniset maisemat

Vuosi 2015 on Suomessa ja maailmalla professori  Johan Christian eli Jean Sibeliuksen ( 1865 – 1957 ) syntymän 150 -vuotisjuhlavuosi.  Ateneumissa on parhaillaan näyttely ”Sibelius ja taiteen maailma”. ”Ateneumin suurnäyttely valottaa Jean Sibeliuksen vahvoja yhteyksiä kuvataiteisiin. Sibelius innoitti kuvataiteilijoita ja kuvataide ympäröi häntä monin tavoin. Taiteilijaystävien ja -sukulaisten piiri sekä koti Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa muodostivat taustan hänen sävellystyölleen.”  Sibelius kirjoitti 28.7.1894  Münchenistä puolisolleen Aino Järnefeltille: ”Hyvin hauska on katsella tauluja täällä. Täällä on suuria kokoelmia. Minuun vaikuttavat muut taiteet enemmän kun muitten musiikki.”
Lapinlahtelaiset  ovat  näyttelyssä   näkyvästi läsnä.  ”Hyvä Naapuri”, alkaa Pekka Halosen kirje Sibeliukselle, päättyen allekirjoitukseen ”Ystäväsi Pekka H.” Esillä on Eemil Halosen kipsityö Sibeliuksen päästä vuodelta 1933.   Sibeliusten aikana heidän kotinsa seinällä Ainolassa on ollut Pekka Halosen maalaus Kesäinen kaislikko , jossa on seuraava signeeraus: ”Rouva Aino Sibeliukselle Elokuun 10 p. 1911 P. Halonen.”
Näyttelyn teemoja ovat  Sibeliuksen kuvat, Nuoruus,  Kansainvälinen Sibelius, Fantasia ja myytit, Finlandia,  Ainola, Muotokuvagalleria, Puut, Sinfoniset maisemat, Olohuone,  Melankolia, Sibelius -monumentti.  Sibelius on vuosina 1889 – 1931  tehnyt yhteensä  41 matkaa ulkomaille, matkustaen eri puolilla Eurooppaa , Yhdysvaltoja  ja Venäjää ,  Napolissa, Roomassa, Wienissä, Pariisissa,  Brysselissä, Lontoossa,  Berliinissä, Baselissa, Tukholmassa, New Yorkissa, Niagaran Putouksilla,  Kaunasissa, Liepajassa, Riiassa, Jelgavassa, Tallinnassa, Pietarissa, Moskovassa…
Puut ovat innoittaneet  Sibeliusta ja Halosia.  Pekka H. on vuonna 1915  maalannut naapurilleen 50 -vuotislahjaksi Talvisen metsän.  Sibelius on säveltänyt pianomusiikkia kuuselle ja koivulle. Vuonna 1909 Sibelius  retkeili  Kolille   lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Sibelius on säveltänyt neljännen sinfoniansa sinfonisen maisemansa Karjalan  Kolin innoittamana.  Sibelius on tuntenut  Eero Järnefeltin ja Pekka Halosen  kuvat  myös yläsavolaisen  sinfonisen maisemamme   Väisälänmäen  näkymistä ja ihmisistä, maalaukset, jotka ovat  ”osa suomalaista kansalliskuvastoa”.
Ateneumin asiantuntijoiden mukaan ”vuorovaikutus erilaisten taiteiden välillä kulki molempiin suuntiin – kuva inspiroi musiikkia ja päinvastoin”. Ateneumin esitteessä säveltäjämestarin pää on eritelty seuraavasti: kansallisromantiikkaa 21%, melankoliaa ja mytologiaa 13%, taiteilijatovereiden vuorovaikutusta 22%, löytöretkiä maailmalle 17%, suomalaista sisua 28% ja Ainolan tunnelmaa 9% ,   yhteensä 110%.    Sibelius on kirjoittanut päiväkirjaansa: ”Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa.”
 
 
 
 

Jätä kommentti

*