Sodan jälki ihmisessä

Olin Lottaperinneyhdistys Iisalmen Seutu ry:n vieraana keskiviikkona syyskuun 30 päivänä 2015.  Iisalmen seurakuntatalon alasali oli täynnä Pikkulottia. Puheenjohtaja rouva Aune Näsänen luovutti minulle taskutietoa 2015  Suomen Lottaperinneliitosta, jossa on 30 jäsenyhdistystä, maakunnassamme Iisalmen lisäksi Keiteleen, Kuopion, Pielaveden ,  Suonenjoen , Kiuruveden ja Vehmersalmen yhdistykset. Lottaperinneliiton tarkoituksena on muun muassa ”ylläpitää niitä ihanteita, joiden varaan Lotta Svärd -järjestön toiminta rakentui vuosien 1921 – 1944 aikana, säilyttää lottien muisto ja henkinen perintö sekä tukea lottajärjestöä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja kirjallista toimintaa”.
Puhuin 75 -vuotiaasta Sotainvalidien Veljesliitosta. Sodissamme 1939 – 1945 haavoittui 200 000 suomalaista. Pysyvän vamman sai 96 000 suomalaista. Naissotainvalideja oli  500. Tällä hetkellä sotiemme veteraaneja on elossa 22 000, joiden keski-ikä on 92 vuotta. Sotainvalideja on elossa 3 500, keski-ikä 93 vuotta.  Lähes 70% sotainvalideista asuu edelleen kotona. Vuoden 2014 lopussa Pohjois-Savon piirissä mukaan luettuna Pyhäjärvi oli 202 sotainvalidijäsentä. Puolisojäseniä oli 675.
Sotainvalidien Veljesliiton 75 -vuotisjuhlavuoden 2015 julkaisuja ovat seuraavat teokset:
Tutkijafoorumi. Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2015.
Irmeli Hännikäinen, Sota ihmisessä -totta, tarua ja unta, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2015.
Tuomas Hoppu, Sotainvalidit edellä käyden -vammoista huolimatta, Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2015.
Lähes 1 000 suomalaista sotainvalidia sai vuosina 1942 – 1947 Ruotsissa, lähinnä Tukholmassa ja Göteborgissa,  ammattikoulutusta. Sotainvalidien Veljesliiton erikoisjäsenyhdistyksiä olivat tai edelleen ovat seuraavat: Sotasokeat ry, Aivoinvalidit ry, Sotatuberkuloottiset ry, Siirtosotainvalidit ry, Naissotainvalidit ry, Amputoidut ry, Naisjärjestö ry  ja Sotainvalidien perinnejärjestö.  Veljesliiton perustamisvuonna 1940 perustettiin Suomessa ensimmäiset 31 sotainvalidiosastoa, joista 6  Pohjois-Savossa: Iisalmi 25.8., Kiuruvesi 8.9., Keitele 15.9., Pielavesi 26.9., Varkaus 15.9. ja Siilinjärvi 27.10.1940.
Noin 79% sotainvalideista oli vammautuessaan sotilasarvoltaan miehistöön kuuluvia. Sodissa vammautuneista siviileinä vammautui 3 200, aivovammaisia oli 5 100, jalka-amputoituja 4 200, käsiamputoituja 1 400 ja sotasokeita 230. ”Sotainvalidien Veljesliiton tärkein tehtävä on tällä hetkellä sotavammaisten sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä vanhuudenhuollon turvaaminen. Avustajatoiminta tukee kotona asumista. Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää asiakkaan toimintakykyä, edistää kotona selviytymistä mahdollisimman  pitkään ja vähentää yksinäisyyttä.”
Suomen tasavallan presidentti  Sauli Niinistö piti tiistaina elokuun 18 päivänä 2015 juhlapuheen Sotainvalidien Veljesliiton 75 -vuotisjuhlassa Helsingissä, Messukeskuksessa. Seuraavassa sitaatti  presidentin puheesta: ”Sotainvalideille yhteistä on se, että vammat ovat vaikuttaneet jokaisen loppuelämään peruuttamattomasti. Ne ovat vaikuttaneet myös läheisten elämään. Monessa perheessä sodan jäljet aiheuttivat murhetta ja epävarmuutta. Toisaalta työ ja selviytymisen tarve veivät elämää eteenpäin. Silloin myös kannattelijasukupolveksikin nimetyt sota-ajan lapset ottivat yhä enemmän vastuuta yhteiskuntamme viemisestä eteenpäin. Myös heitä ja heidän hiljaista aherrustaan on kiittäminen hyvinvointimme luomisesta.”
 

Jätä kommentti

*