Sota ihmisessä

Lapinlahden itsenäisyyspäiväjuhlassa Lapinlahti -salissa oli läsnä  sotiemme veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia.  Suomessa on maailman korkein maanpuolustustahto.  Tänä vuonna on varusmieskoulutukseen hakenut ennätysmäärä nuoria naisia, yli 800 naista. Kasvavan ,  välttämättömän kansainvälisen yhteistyön Suomi  ei ole unohtanut   sotamarsalkka  Augustin Ehrensvärdin ( 1710 – 1772 )  ajatonta viestiä, joka  on hakattu Suomenlinnassa kivitauluun: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraaseen apuun.”
Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa 1939 – 1945  kaatui yli 94 000 suomalaista, joista naisia 383, heistä lottia 283.  Siviilejä kuoli 2 700.  Sotiemme ankaruudesta puhuu karua kieltään myös tieto siitä, että Suomen rintamilla kaatui tai katosi ainakin 391 000 Neuvostoliiton sotilasta ja 15 000 Saksan armeijan sotilasta.
Sodissamme haavoittui 200 000 suomalaista. Pysyvän vamman sai 96 000 suomalaista, naissotainvalideja oli  yli 500.  Veteraaneja on elossa 32 000, joista miehiä 19 000 ja naisia 13 000.  Sotainvalideja on elossa  4 000, puolisoita ja leskiä 11 000.  Vuosia sitten sanoi Kaunialan sotavammasairaalan sotasokea: ”Pääasia että Suomi on vapaa.”
Sodat jättivät syvät haavat ja pysyvän ikävän kaatuneitten puolisoihin, lapsiin, vanhempiin ja muihin omaisiin.  Kaatuneilta jäi 55 000 lasta  sotaorvoksi;  100 000 vanhempaa menetti poikansa tai tyttärensä. Kirjailija Sirpa Kähkönen on puhunut ja kirjoittanut  kehon kielestä ja kehon arkistoista. ”Muisto on kirjoitettu ruumiseen.” Ensi vuosi 2015  on  valtakunnallisen Sotainvalidien Veljesliiton 75 -vuotisjuhlavuosi. Osana juhlavuotta julkaistaan tohtori Irmeli Hännikäisen tutkimus sotainvalideista ja sotaveteraaneista, nimeltään ”Sota ihmisessä”.