Sotasokea

Syksyllä 1939 luettiin Helsingin Sanomista ja muista suomalaisista sanomalehdistä huolestuttavia otsikoita: ”Ribbentrop Moskovaan, Saksan ja Venäjän yhteisen taloudellisen etupiirin järjestelyjä. Puolaa jaetaan: öljy Venäjälle, hiili Saksalle, Eestiltä vaaditaan laivastotukikohtia. Sokeri meni kortille. Sokeri ja siirappi  takavarikkoon. Kahvi kortille maanantaista lukien. Sillanpäälle Nobelin kirjallisuuspalkinto. Puukaasuautot vietävä katsastukseen. Paasikivi eilisiltana Moskovaan. Piispat vetoavat kansaan. Mikä maailmaa odottaa?”
Alkanut uusi vuosi 2015  on valtakunnallisen Sotainvalidien Veljesliiton 75 -vuotisjuhlavuosi.  ”Tällä hetkellä Sotainvalidien Veljesliiton tärkein tehtävä on sotavammaisten sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä vanhuudenhuollon turvaaminen.” Talvisodassa,  jatkosodassa ja Lapin sodassa 1939 – 1945   sai pysyvän vamman 96 000 suomalaista; naissotainvalideja oli yli 500. Aivovammaisia oli 5 100, jalka-amputoituja 4 200, käsiamputoituja 1 400 ja sotasokeita 230. Suomen Kuvalehti kirjoitti Helsingissä  pidetyistä Sotainvalidien Veljesliiton 15 -vuotisjuhlista 11.6.1955 ilmestyneessä numerossaan: ”Sotasokeista osallistui katselmukseen puolet, 80 miestä. Heidän, samoin kuin heidän edellään rullavaunuissa työnnettyjen vaikeavammaisten ryhmä järkytti katsojat katuvierillä kyyneliin saakka. On kuitenkin hyvä muistaa, että näiden miesten on kestettävä osansa kyynelittä. – Heidän takanaan naisinvalideja.”
Majuri Uuno Johannes eli Jussi Kekkonen ( 1910 – 1962 ) oli sotasokea. Hän haavoittui vaikeasti  vuonna 1941 Rukajärven suunnalla.  Sotainvalidi Jussi Kekkosen haitta-aste oli 100%.  Hänelle myönnettiin Sotainvalidien Veljesliiton kultainen ansiomerkki. Jussi Kekkosen vanhemmat olivat Juho Kekkonen ja Emilia Pylvänäinen. Hän oli presidentti Urho Kekkosen veli. Jussi Kekkonen syntyi Iisalmen kaupungissa 30.9.1910. Kekkosen perhe asui  Hirvosen talossa, Riistakadun ja Päiviönkadun kulmassa. Syksyllä 1911 perhe muutti Kajaaniin.
 

Jätä kommentti

*