Thesleffin akvarelli

Kun Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont vieraili Suomessa, kansainvälisten uutistoimistojen mukaan häntä varjostivat Espanjan salaisen palvelun miehet, seuraten katalaanijohtajaa Suomesta  Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Maailmalla on aina liikkunut ja liikkuu tiedustelijoita ja salaisten palvelujen asiamiehiä, myös täällä Itä-Suomessa.
Tammikuussa 1808 Iisalmella nähtiin  viipurilaisena kauppiaana esiintynyt, venäjää ja ruotsia puhunut matkamies, joka kohta  Suomen  sodan sytyttyä paljastui Venäjän armeijan upseeriksi, nimeltään Alexander Amatus Thesleff. Kun kenraaliluutnantti Tutshkovin armeijakunta lokakuun alussa 1808 marssi Iisalmelle, palveli kartoitus -ja linnoitusupseeri, kapteeni Thesleff kenraali Tutshkovin esikunnassa  adjutanttina. Sittemmin kenraaliksi ylennetty ja aateloitu Thesleff (1778 – 1847 ) palveli Helsingissä Aleksanterin Yliopiston varakanslerina, virkaa tekevänä Suomen kenraalikuvernöörinä ja Saimaan kanavan rakennuskomitean puheenjohtajana. Hän oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniajäsen. Thesleffit ovat Viipurin saksalaista kauppiassukua ( Biografiakeskus, SKS ).
Thesleff maalasi Koljonvirran taistelusta harvinaisen akvarellin. Museovirasto ehti 1950 -luvulla  ottaa vesivärityöstä mustavalkoisen valokuvan. Maalauksessa on torstai- iltapäivä 27.10.1808. Koljonvirran länsirannalla Kauppilassa herastuomari Johan Kauppisen talo ja pihapiirin rakennukset ovat vielä pystyssä, syysaurinko paistaa päätyseinään, talon takaa kohoaa korkealle  sankka savu. Koljonvirta lainehtii. Silta-arkkuja on neljä. Dolgorukin etujoukon  pioneerit korjaavat  sillan läntistä puoliskoa, jääkärit valmistautuvat ylittämään sillan. Itärannalla seisoo ruhtinas Dolgorukin valkoinen orlovilainen ratsu, jonka luona on  kolme sotilasta, yhden pitäessä suitsista.  Jalkautunut  Dolgoruki seisoo muutaman metrin päässä,  oikeassa kädessään kartta, hänen vasemmalla puolellaan on nuori tiedustelu-upseeri, yleisesikuntaupseeri, vänrikki Ivan Petrovitsh Liprandi, joka kirjoitti päiväkirjaansa ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) viimeiset sanat: ”Hänellä on oltava siinä  kirjeitä minulle!” Liprandi ( 1790-1880 ) oli vanhaa espanjalaista sukua, hän puhui välttävästi suomea ja ruotsia. Hänestä tuli kenraalimajuri, historioitsija, kirjailija, kriitikko, todellinen valtioneuvos ja  Venäjän hallituksen salainen asiamies, jonka laajaa kirjastoa käytti hyväkseen myös Venäjän kansalliskirjailija Aleksandr Pushkin.
Kun opetusneuvos Matti Pehkonen jäljitti Thesleffin akvarellia, selvisi, että akvarelli on  testamentin perusteella todennäköisesti jo 1980 -luvulla päätynyt   ensin Ruotsiin ja sieltä Australiaan. Jospa jonain päivänä saamme  Thesleffin akvarellista värikopion Koljonvirralle.

Jätä kommentti

*