Iisalmen kulttuurikeskuksessa toimii Ravintola Tilly , Mathilda eli Tilly Soldanin nimikkoravintola. Kuluvana vuonna on 150 vuotta Tilly Soldanin syntymästä.
Kirjailija Juhani Ahon julkaisema appensa elämäkertateos on nimeltään ”Aatteiden mies, piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä”, WSOY, Porvoo 1901. Sortavalan Helylässä syntynyt A.F. Soldan ( 1817 – 1885 ) oli insinööri, sotilas, filosofi ja Suomen Rahapajan ensimmäinen johtaja. Soldanin puoliso – Juhani Ahon anoppi – rouva Marie Müller ( 1839 – 1927 ) oli kotoisin Saksasta, Hessenin osavaltiosta. Pariskunta oli tutustunut toisiinsa New Yorkissa. He lepäävät Soldanien sukuhaudassa Helsingissä, Hietaniemen hautausmaan Vanhalla alueella, Mechelininkadun varrella; kadun toisella puolella on entinen historiallinen Marian sairaala.
August Fredrik Soldan ja Marie Müller saivat kuusi ( 6 ) lasta:
– Alma, 1861
– Wendla Irene eli Venny ( Venni ), 1863
– Elin ( Elli ), 1866
– Helmi, 1868
– August eli Gutten, 1870
– Mathilda Lovisa eli Tilly, 1873
Helsingissä, marraskuussa 1980, rouva Maj Karin Hela, entinen Kivekäs, o.s. Snellman ( 1889 – 1990 ) muisteli tämän kirjoittajalle Soldanien perheen kuopusta Tilly Soldania:
– ”Tilly oli säteilevä, punaiset posket, tumma tukka, tumma iho, ihana, kaunis.”
Rovasti Theodor Brofeldt kuoli 4. helmikuuta 1914. Maalis-huhtikuussa 1915 Juhani Aho jätti jäähyväiset kotiseudulleen; Iisalmen Iso-pappilan pesänjaossa hän sai mm. kuusi hopealusikkaa, edesmenneen isänsä ”klahvipiirongin”, tuoleja ja ruskean raanun ( Antti J. Aho, 1948 ). Huhtikuun 8 päivänä 1915 hän kirjoittaa Iisalmelta Tilly Soldanille:
– ”Snälla vän!… Jag tror att här vore ett och annat för dig – sängar som kunna skjutas ihop – bord, chiffoniérer m.m., men jag kan inte få egen hand besluta mig för något. Auktion är den 19, så när jag kommer, hinner vi ännu tala om saker och låta ropa in. Du hinner väl knappast skrifva något mera. Må väl o.helsa Vännen J.”
Heinä-elokuussa 1993 Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt ( 1863 – 1945 ) sekä kälynsä Tilly Soldan – Venny ja Tilly ”matruuseina” – tekevät sisävesipurjehduksen Viipurista Saimaan kanavan, Savonlinnan, Varkauden ja Kuopion kautta Iisalmelle. Purjevene on ” kauppaneuvos Hackmanin Ahoille kokeilutarkoituksessa lainaama senterbordi -vene”, ”1 -purjeinen, avonainen, 16 jalan nostokölivene”. Postikortti Savonlinnasta:
– ”Neiti Lydia Brofeldt, Iisalmi. Ollaan Savonlinnassa Venny, Tilli ja minä purjehdusmatkalla aina Iisalmeen. Meillä on hyvä suuri sluuppi ja hiljalleen me kuljetaan KOTIA KOHTI, niin että ehkä parin viikon päästä ollaan Iisalmessa. Terveisiä kaikille! JUSSI.”
Juhani Aho kirjoittaa ( Nuori Suomi 1893:
– …”Vilahtaa ohitse pikkuinen kaupunki ( Iisalmi ) harmaine taloineen ja me purjehdimme kirkon alla kapeassa salmessa. Siellä on taaskin sunnuntai, rantaäyräät täynnä väkeä ja venheitä. Urkujen soitto kuuluu salmelle saakka, hymisee niin kotoisesti ja hellästi ja avonaiset kellotapulin luukut näyttävät kuin silmää iskevän meille muiden huomaamatta keskellä juhlallista toimitusta. Jo huomataan pappilassa tulijat, jo nostaa tuttu hevonen rantaniityllä päätään ja hirnahtaa, jo juoksee kotiväki rantaan ja purtemme käännäksen pitkässä kaaressa rantalaituria kohti, jota sen kokka koskettaa. Vavahtaa vähän koko venhe, puistaa kuin paljon juossut hevonen valjaitaan, purjenuora laukiaa, purje hulmahtaa alas ja me olemme päättäneet purjehdusretkemme, jonka lähtöpaikka oli Lauritsala ja määränä Saimaan vesistön perimmäinen pohjukka.”
Lastenkodin johtajatar, sairaanhoitaja Tilly Soldan ( 1873 – 1931 ) lepää Tammisaaren ( Ekenäs ) – nykyinen Raaseporin kaupunki – Uudella hautausmaalla, Raaseporintie 33 ( Raaseporin suomalainen seurakunta ).
