Heinäkuun 7 päivänä 1807 Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan keisari Napoleon Bonaparte allekirjoittivat Tilsitin kaupungissa Niemenjoen varrella RAUHAN JA YSTÄVYYDEN SOPIMUKSEN, joka sisälsi useita salaisia klausuuleja. Sopimusta täydensi HYÖKKÄYS -JA PUOLUSTUSLIITTOSOPIMUS Venäjän ja Ranskan välillä ( Henri Troyat, Aleksanteri I, suom. Heikki Brothetus, WSOY, 1981 ). ”Venäjä sitoutuu tukemaan Ranskaa sotilaallisesti ja liittymään ( Englannin vastaiseen ) mannermaansulkemukseen. Aleksanteri luovuttaa Napoleonille länsi-Euroopan, mutta saa vapaan toimivallan Itämeren maissa.”
Aleksanteri I:n englantilaismielinen suosikki, kenraaliadjutantti, ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgoruki kiidätti uutisen rauhasta Tilsitistä Pietariin. Ikivanhaan tapaan Pietarin kauppiaat lahjoittivat rauhanviestin tuoneelle kuriirille 2000 kultaruplaa. Dolgoruki on heti lahjoittanut varat Pietarin holhouslautakunnan rahastoon käytettäväksi sotaorpokodin opistossa opiskelevien aatelistyttöjen ylläpitoon ( Vojennaja Entsiklopedija, Peterburg 1912 g. ).
Haminan rauhassa syyskuun 17 päivänä 1809 Ruotsi luovutti Suomen Tornionjokea ja Ahvenanmaata myöten Venäjälle, luopuen oikeuksistaan Suomeen.
Iisalmella, Koljonvirran itäpuolella, Mansikkaniemen männikössä, vanhan maantien tuntumassa, kohoaa lain suojaama muinaisjäännös, jonka on suunnitellut Helsingin kaupungin ensimmäinen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ( 1800 – 1849 ). Rautainen musta patsas vuodelta 1848 on ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780-1808 ) muistomerkki. Patsaassa on Dolgorukin ruhtinassuvun vaakuna. Muistosanat monumentissa ovat venäjäksi, kenraaliluutantti ja ruhtinas lyhennettyinä ( G.L. Kn. ), seuraavassa suomennettuina:
”Kenraaliluutnantti Ruhtinas M.P.
Dolgorukille
taistelussa kaatuneelle
lokakuun 15 päivänä
vuonna 1808”
Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan Tilsitin kuriiri, ruhtinas M.P. Dolgoruki kaatui Koljonvirran taistelussa 15. lokakuuta 1808, mutta Ruotsissa käytössä olleen gregoriaanisen kalenterin mukaan 27. lokakuuta 1808.
Pohjois-Atlantin Puolustusliiton eli NATO:n seuraava huippukokous on 11. – 12. heinäkuuta 2023 Liettuan tasavallan pääkaupungissa Vilnassa. Suomen tasavalta on siellä ensimmäistä kertaa uutena jäsenmaana mukana. Ehtiikö myös entinen emämaamme Ruotsin kuningaskunta jo tähän huippukokoukseen paikalle uutena jäsenmaana, Suomen rinnalle, riippuu Turkin ja Unkarin tasavaltojen ja niiden parlamenttien päätöksistä.
Tilsitin huippukokouksesta Vilnan huippukokoukseen on 215 vuotta; aika aikaa kutakin.
