Tohtori Simo Antero Brofeldt

Juhani Ahon Seuralla on ensi vuonna 70 -vuotisjuhlavuosi. Iisalmen Mansikkaniemelle 1850 -luvulla valmistunut kirkkoherran apulaisen pappila on tänä vuonna toiminut kirjailija Juhani Ahon kotimuseona 60 vuotta; museossa on myös kirjailija Kauppis-Heikin osasto. Teodor Brofeldtin ja Emelie Snellmanin kolmas lapsi, Karl Gustaf Brofeldt syntyi Mansikkaniemen pappilassa heinäkuun 6 päivänä 1865,  pian sen jälkeen kun kirkkoherran apulainen Brofeldt perheineen oli muuttanut Lapinlahdelta Väärnin pappilasta Mansikkaniemelle. Karl eli Kalle Brofeldtin ja Eva Wilhelmina  Steniuksen toinen lapsi  Simo Antero Brofeldt syntyi Kuopiossa toukokuun 2 päivänä 1892.
Juhani Ahon Seuran vuosikokous  viime maanantaina  Helsingissä pidettiin tällä kertaa Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Kokouksen jälkeen professori Jyrki Nummi luennoi Juhani Ahon Papin rouva -romaanin kukkien kielestä, 1800 -luvun kukkakultista ja  kukkakirjoista – Juhani Ahon  hauenkukka on rentukka.
Dosentti Kati Juva kertoi isoisästään Simo Antero Brofeldtista ja kirjoittamastaan kirjasta ”Marskin luottokirurgi – Simo Brofeldt 1892 – 1942” ( Into Kustannus Oy, Riika 2018 ).   Juvan esityksen nimenä oli ”Juhani Ahon veljenpoika ja Marskin luottokirurgi”. Ludviginkadulta sain mukaani puheena olevan tärkeän  teoksen, jossa ovat nyt  sekä tekijän omistuskirjoitus että Simo Brofeldtin tyttären Marjatta Ormion ystävällinen  tervehdys.
Simo Brofeldtia pidetään ”suomalaisen sotainvalidihuollon isänä”.  Sotainvalidi -lehdessä 1 / 2018 on julkaistu Markku Honkasalon kirjoitus nimeltään ”Sotainvalidihuollon tiennäyttäjä”, teksti  alkaa seuraavasti: ”Kirurgi, lääkintäeversti, Mannerheim -ristin ritari Simo Brofeldt oli yksi keskeisimmistä henkilöistä, kun talvisodan jälkeen suunniteltiin sodassa vammautuneiden huoltoa ja sotainvalidien oman järjestön, Veljesliiton perustamista. Hänen tyttärentyttärensä Kati Juva, dosentti ja lääkäri, on kirjoittanut tutkimuksen isoisästään.” Brofeldt oli läsnä Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä Cygnaeuksen koululla elokuun 18 päivänä 1940.
Teoksessa on sivulla 16  vesivärimaalaus  ja sen alla teksti:” Simon näkemys isoisä Theodor Brofeldtin kodista, Iisalmen pappilasta. Simo maalasi nuorena muun muassa akvarelleja.” Näkymä on  1900 -luvun alkupuolelta Iisalmen kirkolta pohjoiseen, nuori maalari näyttää kaikesta päätellen tehneen työtään ylhäällä kellotapulissa, maantietä reunustavat pisteaidat, koivukujan päässä sijaitsevan ison pappilan pihapiirissä on kymmenen muuta rakennusta, pappilan takana ”lystmehtä”,  kauempana  näyttäisivät häämöttävän Mansikkaniemi, Koljonvirta ja Iimäki.  Vuonna 1910 Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon oppilas Simo Brofeldt piti päiväkirjaa, jossa on merkintöjä myös hänen kuuluisasta sedästään kirjailija Juhani Ahosta: ”Tursas ( opettaja ) jakoi esitelmät: ei antanut minulle Ahoa, piti liian läheisenä: sain Kauppis-Heikin, ojaa menee mukiin.” Edelleen: ”Jussi -setä oli täällä päivällisellä… Jussi -setä oli ruskettunut kasvoiltaan vähän lihavampi kuin ennen leukaparran on hän antanut kasvaa kohtalaisen pitkäksi…”