Tolokun mies

Suomalaisten vapaaehtoisten jääkärikoulutus alkoi 100 vuotta sitten Saksassa, Hampurin lähellä Hohenlockstedtissa. Yksi heistä oli Iisalmen yhteislyseon kasvatti Antti Kääriäinen ( 1891 – 1967 ). Hänen vanhempansa olivat Antti Kääriäinen ja Johanna Auvinen.  Antti Kääriäinen  junior  kirjoitti 1912 ylioppilaaksi Iisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta, joka sijaitsi siihen aikaan Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa; koulusta on jäljellä Pohjolankadun puoleinen nykyinen Raatihuone, sillä Kauppakadun puoleinen rakennus tuhoutui talvisodan pommituksissa helmikuussa 1940.  Raatihuoneen seinään kiinnitetty jääkärikenraalimajuri Antti Kääriäisen muistolaatta paljastettiin 28.2.1993 kello 11.30.
Antti Kääriäinen kirjoittaa elämänsä käännekohdasta Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946: ”Opintonsa päättäneistä koulumme kasvateista liittyi kaikkiaan 10 Jääkäripataljoona 27: ään matkustaen Saksaan, jossa pataljoona oli muodostettu ja koulutettavana Lockstedter Lager´issa. Tämä merkitsi lähtijöiden kohdalta hyvästijättöä entiselle elämänuralle ja entisille tulevaisuudensuunnitelmille ja täydellistä antautumista kohtalon suureen arpapeliin.” Antti Kääriäinen kertoo olleensa ”kouluaikana etevä urheilija”.  Kääriäisen mainitsemia muita Saksaan lähteneitä Iisalmen yhteiskoulun poikia olivat Karl Torsten Brunou,  Väinö Miettinen, Lauri Vilhelm Niiranen, Gunnar Vilhelm Norho ( entinen Nyman ), Viljo Veikko Paloheimo ( entinen Brander ),  Martti Henrik Räisänen, Taavetti Tenhunen,  Yrjö Pietari Tenhunen ja  Lahja Johannes Valakivi ( entinen Aalto ).  Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina 14.3.1944 seuraavan uutisen: ”Kaksi uutta kenraalia. Ylipäällikön päiväkäskyllä on päivämääränä 12.3.44 ylennetty kenraalimajureiksi everstit Antti Kääriäinen ja Lars Rafael  Melander.” Antti Kääriäinen ja hänen puolisonsa kenraalitar Irma Lindfors lepäävät Kuopion hautausmaalla.
1800 -luvun lopulla syntyneet Elin Laukkanen ja Saimi  Kervinen muistivat hyvin nuoren Antti Kääriäisen, ”enempi iloisen ja pulskan, pitkän, komean, vaalean pojan, kovan urheilijan”. -” Siihen aikaan uitiin ahkerasti, naisilla ja miehillä  oli Haukiniemellä omat uimahuoneensa, kaukana toisistaan.  Tehtiin vene-ja kanoottiretkiä Poroveden saariin. Talvella hiihdettiin ja laskettiin mäkeä ja tehtiin hyppyrimäki Savonkadun päähän Poroveden rannalle. Kaupungin  kansakoulun pihalla oli voimistelurekki. Luuniemelle kannokkoon ja kivikkoon raivattiin kenttä. Talvella nähtiin Poroselällä jääpurjehdusta. Antti Kääriäisen  Johanna -äiti piti kotonaan Satamakadulla pientä puotia myyden kuumaa kahvia ja lämpimiä pullia.”
Haastattelemani veteraanit  muistelivat 1990 -luvun alkupuolella suopeasti ”romakkaa, isoa ja jytäkkää upseeria”. Kirman Väinö Kääriäinen puhui ”isojen linjojen miehestä, joka ei takertunut lillukanvarsiin”.  Sanottiin myös seuraavat sanat: ”Rohkea ja karu. Sotilas, tosiaan. Lupsakka savolainen mies. Ei ollut hankala mies, sanoi asiat paikalleen. Oli järkähtämätön mies. Ei ollut paha ukko. Tolokun mies.” Lapinlahtelaisella rintamamiehellä Pentti Halosella oli Kääriäisen sota-aikaiset varsikengät, leveänokkaiset lapikkaat.  Talvi -ja jatkosodan veteraanin Armas Saastamoisen juttu on kuin Vänrikki Stoolin tarinoista. -Kuopiossa talvella 1945 miehet jonottavat viinakaupan edessä. Kadun toisella puolella kävelee  Antti Kääriäinen kenraalin univormussaan. Käsipuoli sotainvalidi, sotilaspuserossaan, polsut jalassaan ja lippareuhka päässään, lähtee pommaamaan Kääriäiseltä rahaa. Nuorta rintama-aliupseeria Saastamoista hirvittää, pyytää nyt kenraalilta rahaa!  Mutta Kääriäinen sieppaa sukkelasti mustan lompakkonsa ja pistää setelin sotainvalidin oikeaan, ainoaan käteen.

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    Antti Kääriäinen nimitettiin jatkosodan loppuvaiheessa Syvärin keskivaiheilla rintamaa pitävän eteläsuomalaisvoittoisen 8. divisioonan komentajaksi. Sieltä kaikki Suomen joukot joutuivat kesällä1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen paineessa vetäytymään Suomen puolelle.

    • Ulkopuolinen

      Hän kohosi sitten rauhan aikana vielä Savo-Karjalan sotilasläänin komentajaksi Kuopioon.

Jätä kommentti

*