Topeliuksen Maamme kirja

Sydämeltään kiuruvetinen , henkeen ja vereen kotiseutumies, nykyisin puolisonsa Kirstin kanssa Iisalmen Kirkonsalmella  vaikuttava  opettaja,  kotiseutuneuvos Lauri Winberg, piti maanantaina joulukuun 6 päivänä 2021 itsenäisyyspäivän juhlapuheen, jonka Radio Sandels lähetti kuuntelijoilleen ”Ylä-Savossa, koko Savon alueella ja Kainuussa… Ja miksipä ei myös autollaan liikkuville siellä missä nyt olettekin”.

Lauri Winbergin juhlapuheen sielu on Maamme kirja: ”Minulla on kädessäni Sakari Topeliuksen Maamme -kirja ja vieressäni kiuruvetisen posteljooni Veikko Hämäläisen tekemä öljyvärityö suomalaisesta maisemasta. Maalaamassaan taulussa Veikko tuo esille perinteistä suomalaista maisemaa. On metsää, järvenselkiä ja saaria. Taulu kuvaa uskottavasti suomalaista maisemaa, rikkumatonta elinympäristöämme. Kokemustahan meillä on, vaikkapa Porovedestä, Kiurujärvestä, Kallavedestä tai Sonkajärven Koirakoskesta. Onneksemme meille itsellemme, mutta näyttää myös vieraillemme.”

Kotiseutuneuvos lukee Topeliuksen Maamme kirjan  luvusta ”Isänmaa” Topeliuksen omaa  tekstiä: ”Eräänä aamuna seisoin korkeilla tikapuilla, jotka olivat nojallaan tupamme katonräystästä vasten… Kapusin tikapuilta maahan. Äitini oli vastikään kerinyt lampaat ja istui nyt portaiden edustalla, erotellen kopassaan olevat valkeat villat mustista. Kysyin häneltä: -Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaatamme? Äiti sanoi: -Istu tähän viereeni, niin sanon sen sinulle. Kaikki tämä maa, jonka tässä näet, ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomea.”

Professori Zachris Topelius ( 1818 – 1898 ) julkaisi laajan teoksensa Maamme kirja – Boken om vårt land – ruotsiksi vuonna 1875. Kirja  julkaistiin suomeksi jo seuraavana vuonna 1876: ”Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa.”

Topelius kirjoittaa myös kansallisrunoilijastamme Johan Ludvig Runebergista ( 1804 – 1877 ) luvussa ”Runoilijat ja taiteilijat”: ”Professori Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaren kaupungissa v. 1804, oli jonkin aikaa opettajana yliopistossa, mutta muutti sitten Porvooseen kreikankielen opettajaksi. Hän oli kasvanut siihen aikaan, jolloin Franzénin laulut vielä olivat kaikkien huulilla ja runoili alussa Franzénin tapaan LUONNON KAUNEUDESTA. Mutta Runeberg oli kuvanveistäjäksi luotu, vaikkei hän koskaan saanut oppia tätä taidetta. Hänen lauluissaan ja kertomuksissaan astui pian näkyviin ihmiskuvia, niin varmapiirteisiä kuin ne olisivat veistettyjä kreikkalaiseen marmoriin… Sitten hän runoili Kreikanmaan ja Skandinavian muinaisista kuninkaista, venäläisestä orjatytöstä Katariina II:n aikoina, ja lauloi viimein VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT.” ( Topelius, Maamme kirja, Kansanpainos Paavo Cajanderin suomennoksen pohjalla 1981 ilmestyneestä loistopainoksesta, toim. Vesa Mäkinen, WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1985 ).

Valokuvassa vuodelta 1863 ovat yhdessä sekä professori Topelius että professori Runeberg.

Lauantai 5. helmikuuta 2022 on RUNEBERGIN PÄIVÄ.

Post scriptum: Helmikuussa 1898 Zachris  ( Sakari ) Topeliuksen hautajaisissa Helsingin Vanhassa kirkossa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt ”teki luonnoksen muistikirjaansa”; kirjailija Juhani Aho ”Iisalmen kaupungin valtuuttamana ilmoitti kunnan päättäneen perustaa runoilijan – Topeliuksen – muistoksi  rahaston varattomien kansakoululasten hyväksi”. ( Antti J. Aho, 1951 ).