Vapun 2023 blogini on runoilija SAIMA HARMAJAN ( 1913 – 1937 ) ”Kootut runot” -teoksesta vuodelta 1944,  runo ”Toukokuun sade”, jonka nuorena kuollut runoilija on päivännyt toukokuun 3 päivänä 1933:

– ”Niin kylmä tuuli nousi ulapalta ja rankka sadekuuro kastoi maan. Nyt kadut siintää lammikoiden alta, ja nurmi väikkyy suloisemmin vaan. Pois yli kirkastuvan puiston lentää jo huimakutri parvi pilvien, mut ihanimman siipeen vielä entää keväisen päivän kulta viimeinen.

Se hehkuu nyt, se häipyy sineen hentoon, taas helläks helenee  ja  joutsenlentoon se kohoo yli vihertävän maan, niin taivaallinen loiste saattonaan, ma että mykkänä ja hurmaantuen sen   tiestä oman kohtaloni luen, ja silmin kyynelien kastamin en enää muista, miksi nyyhkytin.”

Jälkikirjoitus. Sitaatti Saima Harmajan päiväkirjasta 1.5.1933: ”On VAPPU, olen yksin. Koko ajan olen luullut, että hän sentään soittaisi minulle Vapuksi, mutta hän ei ole tehnyt sitä. Eilen illalla istuin salissa soittamassa; kaduilla kulki ylioppilaita lakit kainalossa, iltapukuisia naisia. Oli kaunista tulla yksin kotiin, jäädä yksin hämärtyvään huoneeseen pianon ääreen. Ja on kaunista nyt; kielokimppu hohtaa edessäni, ja minä tiedän, ettei hän soita… Kadunkulmissa myydään sinivuokkoja, puiden urvut paisuvat, pilvet lepäävät liikkumattomina valossa, valkeina, harmaina, sinertäen. Ne ovat minun. Hymy tajuamattoman kauneuden -.”