Työväentalossa havisevat historian lehdet

Iisalmen Työväentalo sijaitsee Euroopan kauneimman koivupuiston, entisajan  iisalmelaisten  “Espiksen” varrella, katuosoitteessa Pohjolankatu 11. Paljon on syksyllä 1908 valmistuneessa, sittemmin remontoidussa arvorakennuksessa tapahtunut, hyvin paljon, myös kansallisesti merkittävää historiaa.

Professori Edvin “Ieppi” Laineen ( 1905 – 1989 ) komea taiteilijaura on alkanut Työväentalossa Iisalmen Työväen  Näyttämöllä, ensimmäisiä rooleja nuorella  Laineella on  ollut näytelmissä Saapasjalkakissa ja Kaivostyömies. Kuuluisan näyttelijän ja ohjaajan kaivertamat nimikirjaimet E. L.  vuodelta 1920 ovat yhä näkyvissä Työväentalon sisäseinässä.

Syksyllä 1939 siirrettiin Ilomantsin, Enon ja Tuupovaaran kuntien väestö, yhteensä  5 274  henkeä, Iisalmelle ja muihin Ylä-Savon  kuntiin.  Siirtokarjalaiset  otettiin vastaan Iisalmen Työväentalossa, joka palveli evakuointikeskuksena,  Iisalmen Lotta – Svärd -yhdistyksen avustaessa  kansanhuoltolautakuntaa ( Elsa Boisman, Iisalmen maalaiskunnan historia 1922 – 1969,  1973 ). Talvisodan alkaessa Työväentalo toimi  armeijan hevosottomiesten ja sittemmin reserviläisten majoituspaikkana. Jouluna 1939  Työväentaloon oli majoitettu 60 Ilomantsin evakkoa.

Vuosien saatossa ympyrät usein sulkeutuvat, ympäri käydään ja yhteen tullaan. Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  Kati Åhman, SDP,  juhli torstaina 2. elokuuta 2018 merkkipäiväänsä Iisalmen Työväentalossa. Esitin 50 -vuotiaalle päivänsankarille Iisalmen Seudun Sotainvalidit ry:n onnittelut ja kiitokset, kiittäen samalla Iisalmen kaupunkia sotainvalidityön merkittävästä  tukemisesta.  Rouva  Åhman toivoi, että kirjoittaisin kertomani tarinan myös hänen vieraskirjaansa.

Valtakunnallinen Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Jyväskylässä 18. elokuuta 1940.

Noin 40 talvisodan sotainvalidia kokoontui 25. elokuuta 1940 Iisalmen Työväentalolle perustaakseen oman paikallisjärjestön, Iisalmen Sotainvalidit ry:n ( jatkosodan vuoksi rekisteröimättä jäänyt osasto perustettiin uudelleen syyskuussa 1942 ). Talvella 1945 perustettuun osaston Naisjaostoon kutsuttiin lotta Hedvig Åberg ja lotta  Doris Amberla sekä edustajat seuraavista yhteisöistä: Marttayhdistys, Maatalousnaiset, Kalevalaiset naiset sekä Sosiaalidemokraattiset naiset. Ensimmäinen puheenjohtaja rouva Bertta Nieminen edusti Sosiaalidemokraattisia naisia ( silloin kirjoitettiin “Sosiaalidemokraattiset” ). – “Ah Bertta, ne naurispuurot!”

Puheenjohtaja Leo Anttonen on ylistänyt  osastonsa naisjaostoa: “Iisalmen sotainvalidien naisjaoston vertaista ei ole koko maailmassa, ei ainakaan Suomessa. Minä tunsin paljon naisjaostoja eri puolilta Suomea, mutta niin ahkeria naisia, niin aikaansaavia naisia minä en usko olevan missään muualla. Se, että muistettiin osaston jäseniä heidän merkkipäivinään henkilökohtaisilla käynneillä, lisäsi yhteenkuuluvaisuuttamme ja on eräs seikka, joka on nostanut naisjaoston työn kauneimpaan kukoistukseensa. Olimme kuin yhtä perhettä, ja se teki tästä työstä niin rakkaan.” (Hannu Ala-Pappila, Tarja Eskelinen,  50 vuotta veljestyötä  – Sotainvalidien Veljesliiton Iisalmen Sotainvalidit ry  1942 – 1992, Iisalmi 1992 ).

Maineikas naisjaosto lakkautettiin vuonna 2008.  Kuluvana vuonna 2018  on Sotainvalidien Pohjois-Savon piirissä elossa 80 sotainvalidia ja 400 puolisojäsentä. Veljesliiton piirit ja osastot purkautuvat vähitellen ja siirtyvät perinnejärjestöjen aikaan.

 

 

Jätä kommentti

*