Jo vuosia sitten palasi filosofian tohtori Sirkka Heiskanen-Mäkelä juurilleen Iisalmen kaupunkiin ja Vieremän Valkeisille. ” Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946 ” on nuoresta koulutytöstä seuraava merkintä: ”Heiskanen, Sirkka Leena, yhteislyseolainen, Vieremä. S. 13.2.34 Vieremällä. Vanh.: maanviljelijä Otto Vilhelm Heiskanen ja kansakoulunopettaja Aili Katri Ruotsalainen. Opp. I – II l. 45 -. Piirustus ja lukeminen.” Marraskuun 13 päivänä 2007 on Jyväskylän yliopiston Emeritusluentosarjassa ollut professori emerita Sirkka Heiskanen-Mäkelän luento: ”Suomennoskirjallisuuden ja sen tutkimuksen historiaa.” Koska parhaillaan vietetään Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton 65. Ylä-Savon Maakuntajuhlia, on aluksi paikallaan mainita tohtori Sirkka Heiskanen-Mäkelän laajasta ja monipuolisesta julkaisutuotannosta hänen kirjoituksensa ”Kauppis-Heikistä nuorisoseuramiehenä ja kansanvalistajana” ( Kotikyliltä, Kauppis-Heikin muistoseminaarin 2000 satoa, Kauppis-Heikin seura, 2001 ). Siinä Vieremän Valkeisten tyttö kirjoittaa kotikylänsä pojasta, sillä kuten tiedämme, opettaja ja kirjailija Kauppis-Heikki syntyi Vieremän Valkeisilla kesäkuun 7 päivänä 1862.
Tässä päivänä muutamana haahuilin kirjahyllyjemme luona kesälukemista arpoen ja kuinka ollakaan, tartuin teokseen nimeltään ”Valitsee sielu seuransa, Emily Dickinsonin runojen suomennoksia”, toimittaneet Sirkka Heiskanen-Mäkelä ja Keijo Virtanen, Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, 1992. Huomasin, että tohtori oli kirjoittanut kirjaan omistuksensa jo yli 20 vuotta sitten. Muistin ainakin selailleeni teosta. Dickinsonin runoja ovat kääntäneet Sirkka Heiskanen Mäkelä, Halosten taiteilijasukuun kuulunut Kaarina Halonen sekä runoilija Helvi Juvonen, hänkin Iisalmen yhteislyseon kasvatti. Onnittelen itseäni siitä, että viimeistään tänä vuonna 2017 luin uudelleen puheena olevan hienon , syvän kokoelman. Onnittelen Sirkka Heiskanen-Mäkelää, joka on kirjallisuuden tutkijana ja kääntäjänä tehnyt suurenmoista, ajatonta työtä. Minulle kävi kuin Runebergin ylioppilaalle Vänrikki Stool -runossa – ”Ma luin rivin, luin kaks”… Kirjassa on Sirkka Heiskanen-Mäkelän lyijykynäpiirroksia sekä Kaarina Halosen vuonna 1986 ottamat valokuvat runoilijan kotitalosta, huoneesta sekä kodin puutarhasta Amherstissa, Massachusettsissa.
Teos sisältää Helvi Juvosen kirjoituksen ”Emily Dickinson” ( Parnasso 6, 1958 ), Juvonen kirjoittaa: ”Kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet häntä Amerikan parhaimpana naislyyrikkona. He ovat myös lukeneet hänet maailman neljän parhaimman naisrunoilijan joukkoon. ” Emily Dickinson ( 1830 – 1886 ) kirjoitti 1775 runoa, joista hänen eläessään julkaistiin seitsemän. Dickinson on kertonut ystävälleen itsestään: ”Minulla ei ole nyt kuvaa itsestäni, mutta olen pieni kuin peukaloinen, tukkani on röyhkeä kuin kastanjapähkinä ja silmäni kuin sherry lasissa, jonka vieras jättää.” Helvi Juvosen kääntämä kuuluisa nimiruno 303 alkaa seuraavasti:
Valitsee sielu seuransa
ja sulkeutuu
sen ylhäisyyteen tunkeudu
ei enää muu…
Sirkka Heiskanen – Mäkelä on kääntänyt teokseen 22 Dickinsonin runoa, joista viimeinen eli numero 1775 on ollut näkyvästi esillä Kajaanin runoviikolla heinäkuussa 2001, jolloin on esitetty Emily Dickinsonin elämästä kertova monologidraama ”Emily”:
Preeriaksi riittää
apila ja mehiläinen –
unelmissa.
Unelmakin riittää ellei riitä
mehiläiset.
Helvi Juvonen kirjoittaa: ”Eläimistä Emily Dickinsonin parhaat ystävät olivat mehiläinen ja kimalainen ja erikoisesti punarintasatakieli ( robin ). Eräässä runossa hän kirjoittaa, että punarintasatakieli määrää hänen sävelensä, koska hän elää siellä, missä punarintasatakielet elävät ( The robin ´s my criterion for tune ), toisessa taas, että jos hän voi auttaa pökertyneen satakielen takaisin sen pesään, hän ei elä turhaan ( If I can stop one heart from breaking ).” Numero 182 onkin omistettu satakielille, pysäyttävän runon, jota olen vuosien varrella puheissani usein lainannut, on kääntänyt Helvi Juvonen:
Satakielten tuloon jos
enää elä en,
punarintaiselle vie
muistomurunen.
Jos en kiittää saata
läpi unenkin,
tiedät, koetan kyllä
huulin kivisin.