Karolina Fredrika Emelie Snellman ( 1836-1899 ) ja Henrik Gustaf  Teodor Brofeldt ( 1837-1914 ) vihittiin avioliittoon  13.9. 1860 Rantsilan kirkossa.  Avioparin lapsista Johannes, sittemmin kirjailija Juhani Aho, Lydia Sofia ja Petter Fredrik, kirjailijanimeltään Pekka Aho, syntyivät Lapinlahdella Väärnin pappilan pihapiirissä kappalaisen apulaisen asunnossa. Iisalmelle Mansikkaniemen pappilaan perhe muutti toukokuussa 1865. Mansikkaniemellä syntyivät Karl Gustaf, kirjailijanimeltään Kalle Aho,  Teodor Wilhelm, Elin Natalia, Emilia Magadalena ja Henrik Joel. Vieremällä Kyrönniemen pappilassa syntyivät Johanna Charlotta ja Alma Augusta. Ruustinna ja rovasti Brofeldt saivat siis kymmenen lasta.
Vuonna 1954 Iisalmen maalaiskunta asetti museotoimikunnan huolehtimaan Mansikkaniemen pappilan perustamisesta kotiseutumuseoksi. Rakennusmestari Eero Silvennoinen  laati pappilan entisöintisuunnitelman   kirjailija Juhani Ahon ( 1861-1921 ) muiston vaalimiseksi. Kansalliskirjailijamme kotimuseohankkeessa olivat aktiivisessa yhteistyössä mukana myös museovirasto ja Juhani Ahon Seura. Kirjailijan suku lahjoitti museoon esineitä. Museoon varattiin tila myös  kirjailija Kauppis-Heikin osastolle.  Juhani Ahon museon vihkiäisjuhla pidettiin 7.7.1958.  Elsa Boismanin kirjoittaman Iisalmen maalaiskunnan historian 1922-1969 mukaan Juhani Ahon museoon tutustui vuonna 1969 yhteensä 9393 henkilöä.
Museossa ei ollut lämmitystä. Vuosien varrella ongelmat kasvoivat. Kosteus oli jo pudottanut osan laipioiden ja sisäseinien maalauksesta ja vahingoittanut tekstiilejä, kalustusta ja kirjoja.  Syksyllä 1977 Valo-Sähkölä Oy lahjoitti Juhani Ahon museon lämmityslaitteiden rakentamiseen 8 600 markkaa.  Toimitusjohtaja Raimo  Murtola kertoi Salmettarelle 25.11.1977: ”Valo-Sähkölässä on väkeä 106. Firmamme ei ole byrokraattinen laitos, vaan tämäntapaiset päätökset tehdään yhteistuumin. Lähetämme jouluksi asiakkaillemme tervehdyksen ja miettiessämme täksi jouluksi vähän erilaista muistamistapaa, tuli … mukava vinkki.” Raimo Murtolan ja hänen henkilökuntansa joulutervehdys sai laajaa, myönteistä alueellista, maakunnallista ja valtakunnallista huomiota.  Sanomalehdissä oli seuraavia otsikoita: ”Lämpöä viime hetkellä. Hieno lahja. Lämpö Ahon museoon.” Helsingin Sanomat kirjoitti 24.11.1977: ”Juhani Ahon museo saa sähkölämmittimet lahjaksi.” Suomen Kuvalehti riemuitsi 2.12.1977: ”Lämpöä Juhani Aholle.” Raimo Murtola ja hänen johtamansa Valo-Sähkölä Oy:n henkilökunta olivat tehneet arvokkaan kulttuuriteon.