Karolina Fredrika Emelie Snellman ( 1836-1899 ) ja Henrik Gustaf Teodor Brofeldt ( 1837-1914 ) vihittiin avioliittoon 13.9. 1860 Rantsilan kirkossa. Avioparin lapsista Johannes, sittemmin kirjailija Juhani Aho, Lydia Sofia ja Petter Fredrik, kirjailijanimeltään Pekka Aho, syntyivät Lapinlahdella Väärnin pappilan pihapiirissä kappalaisen apulaisen asunnossa. Iisalmelle Mansikkaniemen pappilaan perhe muutti toukokuussa 1865. Mansikkaniemellä syntyivät Karl Gustaf, kirjailijanimeltään Kalle Aho, Teodor Wilhelm, Elin Natalia, Emilia Magadalena ja Henrik Joel. Vieremällä Kyrönniemen pappilassa syntyivät Johanna Charlotta ja Alma Augusta. Ruustinna ja rovasti Brofeldt saivat siis kymmenen lasta.
Vuonna 1954 Iisalmen maalaiskunta asetti museotoimikunnan huolehtimaan Mansikkaniemen pappilan perustamisesta kotiseutumuseoksi. Rakennusmestari Eero Silvennoinen laati pappilan entisöintisuunnitelman kirjailija Juhani Ahon ( 1861-1921 ) muiston vaalimiseksi. Kansalliskirjailijamme kotimuseohankkeessa olivat aktiivisessa yhteistyössä mukana myös museovirasto ja Juhani Ahon Seura. Kirjailijan suku lahjoitti museoon esineitä. Museoon varattiin tila myös kirjailija Kauppis-Heikin osastolle. Juhani Ahon museon vihkiäisjuhla pidettiin 7.7.1958. Elsa Boismanin kirjoittaman Iisalmen maalaiskunnan historian 1922-1969 mukaan Juhani Ahon museoon tutustui vuonna 1969 yhteensä 9393 henkilöä.
Museossa ei ollut lämmitystä. Vuosien varrella ongelmat kasvoivat. Kosteus oli jo pudottanut osan laipioiden ja sisäseinien maalauksesta ja vahingoittanut tekstiilejä, kalustusta ja kirjoja. Syksyllä 1977 Valo-Sähkölä Oy lahjoitti Juhani Ahon museon lämmityslaitteiden rakentamiseen 8 600 markkaa. Toimitusjohtaja Raimo Murtola kertoi Salmettarelle 25.11.1977: ”Valo-Sähkölässä on väkeä 106. Firmamme ei ole byrokraattinen laitos, vaan tämäntapaiset päätökset tehdään yhteistuumin. Lähetämme jouluksi asiakkaillemme tervehdyksen ja miettiessämme täksi jouluksi vähän erilaista muistamistapaa, tuli … mukava vinkki.” Raimo Murtolan ja hänen henkilökuntansa joulutervehdys sai laajaa, myönteistä alueellista, maakunnallista ja valtakunnallista huomiota. Sanomalehdissä oli seuraavia otsikoita: ”Lämpöä viime hetkellä. Hieno lahja. Lämpö Ahon museoon.” Helsingin Sanomat kirjoitti 24.11.1977: ”Juhani Ahon museo saa sähkölämmittimet lahjaksi.” Suomen Kuvalehti riemuitsi 2.12.1977: ”Lämpöä Juhani Aholle.” Raimo Murtola ja hänen johtamansa Valo-Sähkölä Oy:n henkilökunta olivat tehneet arvokkaan kulttuuriteon.
Ulkopuolinen
Lapinlahti ja Vieremä olivat tuohon aikaan vielä Iisalmen pitäjän kyliä. Brofeldtit pysyivät siis samassa seurakunnassa, vaikka vaihtoivat toimipaikkaa ja asuntoa muutaman kerran. Lopulta he muuttivat isoon pappilaan kirkonkylään, jossa lapsia ei siis tullut lisää.
Lapsista kolme kuoli jo ennen aikuisikää, mikä oli siihen aikaan normaalia.
Lisätietoa mm. lapsista: http://www.pohjois-savonmuisti.fi/pohjoissavolaiset-vaikuttajat/-/asset_publisher/v8Mz/content/rovasti-theodor-brofeldt;jsessionid=84FEE9F97749D7BA0290C05939791029?redirect=http%3A%2F%2Fwww.pohjois-savonmuisti.fi%2Fpohjoissavolaiset-vaikuttajat%3Bjsessionid%3D84FEE9F97749D7BA0290C05939791029%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_v8Mz%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1
Pena
Mutta miten kävi Valo-Sähkölle kannatti nuo lahjoitukset?
Ulkopuolinen
En tiedä Valo-Sähkölän myöhemmistä vaiheista, mutta kulttuuriteko yleensä kannattaa kulttuurin kannalta, tässä tapauksessa Juhani Ahon museon.
Tuo lahjoitus vastaa nykyrahassa noin 5 300 euroa.
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html