Vanhan Iisalmen ihmisiä

Professori Matti Klingen merkittävä teos Ylä-Savon vaiheista ja vaikuttajista  on nimeltään ”Iisalmen ruhtinaskunta – Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vahvisti Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan perustamisen vuonna 1627, Venäjän keisari Aleksanteri II perusti Iisalmen kauppalan  1860 ja Aleksanteri III Iisalmen kaupungin 1891 eli 130 vuotta sitten.

Pankin prokuristi Sofia Irene Hurskainen ( 1916 – 2006 ) kertoi paljon ”vanhasta ihanasta Iisalmesta”. Hän vietti lapsuutensa Iisalmen kaupungissa, Satamakadun ja Riistakadun kulmassa, tontilla numero 42. Riistakadun toisella puolella, tontilla numero 45, asui kauppias Juho Juvosen ja rouva Impi Maria Liimataisen perhe, mukaan luettuna perheen tytär  – Irene Hurskaisen leikkikaveri  – runoilija Helvi Inkeri Juvonen, lempinimeltään Nalle ( 1919 – 1959 ). Talon toisessa päässä asuivat rinkelileipurit Matti ja Vilho  Immonen ja samalla tontilla myös ” ite – Liimatainen, herttainen suutari Liimataisen ukki”,  vaimonsa kanssa. Irene Hurskainen kertoi vierailleensa lapsena  Juvosessa melkein joka päivä.

Sofia Irene Hurskaisen lempinimi oli Lelle. Hänen vanhempansa olivat kruununvouti  Kaarlo Otto Hurskainen ( 1866 – 1923 ) ja rouva Hilda Sofia Pääkkönen ( 1877 – 1939 ).  Lelle ja hänen vanhempansa lepäävät  Iisalmen Vanhalla hautausmaalla.

Lelle Hurskaisen isän ”yo. kirja” on vuodelta 1886:

”Nuorukainen KAARLE OTTO HURSKAINEN, joka on Keisarilliseen Aleksanderin=Yliopistoon Suomessa tullut todistuksella OULUN SUOMALAISESTA LYSEISTÄ……..  ja säännön=mukaisesti ylioppilas=tutkinnon suorittanut, jossa hän on saanut sen mainesanan, että hänellä KIITTÄMÄLLÄ HYVÄKSYTYT tiedot, on tämän Keisarillisen Yliopiston nimikirjaan kirjoitettu ylioppilaaksi ja POHJOLAISEEN……..  Osakuntaan kuuluvaksi, joka täten asianomaisella allekirjoituksella sekä Yliopiston sinetillä  vahvistetaan. Helsingissä 9 p:nä….KESÄkuuta v. 1886. AUG.AHLQVIST.”

( Todistuksen allekirjoittaja, Kuopiossa syntynyt yliopiston rehtori, professori Karl August Engelbrekt Ahlqvist ( 1826 – 1889 ) kirjoitti myös ”Savolaisen laulun”).

Sinetin teksti on latinaksi.  Ylioppilastodistuksen  liitteenä on ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen OPINNON JA JÄRJESTYKSEN OHJESÄÄNTÖ Suomen Aleksanderin-Yliopiston oppilaille. Annettu Helsingissä, 9 p:nä kesäkuuta 1873”. ”1§. Ylioppilas harrastakoon Jumalan totista tuntemista ja palvelemista sekä noudattakoon ahkeruutta opinnoissaan ynnä säädyllisyyttä, kuntoa ja järjestystä tavoissa ja elämässä. Älköön hän muiden rauhaa Yliopistossa taikka ulkona Yliopistosta häiritkö, älköönkä heitä sanoilla, käytöksillä tahi töillä loukatko.” Pykäliä on 42.

Ohjesäännön mukana myös painettu  ”Ote Keisarilliselle Aleksanderin-Yliopistolle Suomessa 1 päivänä Lokak. v. 1852 Armollisimmasti annetuista Säännöistä”, jonka marginaaliin on omin käsin mustekynällä kirjoitettu teksti: ”TERVEYS. RAITIS. JUMALA.  22 PÄIVÄ JOULUKUUTA 1888. OTTO HURSKAINEN.”

Aika aikaa kutakin, kuten on tapana sanoa.

 

Jätä kommentti

*