Vänrikki Stoolin miehet

Vuonna 1902 ilmestyi Helsingissä teos nimeltään ”Vänrikki Stoolin miehet”, painettu Porvoossa, Werner Söderströmin Kirjapainossa: ”Muotokuvat suomalaisten taiteilijain piirtämät. Elämäkerrat suomalaisten kirjailijain tekemät.” ”Hinta 13 mk.”

Vänrikki Stoolin miehistä ovat kirjoittaneet seuraavat  kolmetoista ( 13 ) kirjailijaa: – Gustaf  Grotenfelt – Magnus Gottfrid Schybergson – Torsten Hartman –  Harald Dalström – Johan Jacob Ahrenberg – Tor Carpelan – Johan Wilhelm Ruuth – Karl Gabriel Thiodolf Rein – George Fredrik Granfelt – Jully Ramsay – Leopold ( Leo ) Henrik Mechelin – T. S. Dillner – Georg Carl Schauman.

Venäläisistä ”Vänrikki Stoolin miehistä” on kirjoittanut Viipurissa huhtikuun 30 päivänä 1847 syntynyt arkkitehti, kirjailija ja taidemaalari Johan Jacob Ahrenberg ( 1847 – 1914 ). Jac.  Ahrenbergin vanhemmat olivat rehtori Carl Wilhelm Ahrenberg ja rouva Mathilda Maria Bäck ( Wikipedia ). Elokuussa 1894 Suomen senaatti vahvisti Iisalmen kaupungin vaakunan, jonka oli suunnitellut arkkitehti Johan Jacob ( Jac. ) Ahrenberg.

Seuraavassa sitaatti teoksen esipuheesta: ”Vaan niin tunnetut kuin Vänrikki Stoolin sankarit ovatkin siinä hahmossa, jossa Runeberg on ne eteemme loihtinut, ovat ne kuitenkin tähän saakka tavallaan olleet kätkettyinä niin sanoaksemme tarujen hämärään. Harva on heistä tiennyt muuta kuin mitä on heistä ´tarinoista´ lukenut…  On kuitenkin äärettömän viehättävää ja opettavaa saada selville runouden kuvaamien henkilöiden ja tapahtumain historiallinenkin todellisuus. Vasta sitten kun lukija voi verrata runoilijan ja historiankirjoittajan luomia toisiinsa, tarjoo runoilijan teos hänelle täyden viehätyksensä. Tämä koskee varsinkin Vänrikki Stoolin sankareita, jotka Runebergin runoissa nousevat eteemme vaan lyhyeksi hetkeksi, ikäänkuin  salaman valaisemina, ja katoavat taas jätettyään mieleemme vaan tuokiokuvan. Haluamme heistä tarkempia ja laajempia tietoja, meidän tekee mielemme kuulla heistä yhä enemmän – ja sitä aikoo tarjota tämä kuvateos ´Vänrikki Stoolin miehistä´.

Teoksessa on tekstein, muotokuvin ja muistopatsain esitelty kaksitoista ( 12 ) sellaista sotilasta, jotka osallistuivat Koljonvirran taisteluihin loka- marraskuussa 1808: – Joachim Zachris Duncker – Johan August Sandels – Carl Wilhelm Malm – Gustav Fahlander – Karl Adolf  Fahlstedt – Jacob Henrik Zidén – Gustaf Aminoff – Adolf Ludvig Christiernin – Johan Reinhold von Törne – Carl Wilhelm Brusin – Nikolai Aleksejevitsh Tutshkov – Mihail Petrovitsh Dolgoruki.

Vänrikki Stoolin tarinoiden ”Luutnantti Zidénin” esikuvan vänrikki Jacob Henrik Zidénin ( 1785 – 1808 ) elämäkerrassa ”muistopatsaan keralla” kirjassa on  Maria Wiikin ( M.W. efter foto ) piirros Virran monumentista eli Sandelsin patsaasta vuodelta 1885, joka kohoaa Iisalmella Koljonvirran länsipuolella Pölkkyinniemellä, entisen Fredriksdalin kartanon paikalla.  Muistomerkissä ovat Zidénin  lisäksi Sandelsin, Fahlanderin, Dunckerin, Malmin ja Stenbergin nimet.

Toinen sitaatti ”kuvakallerian” esipuheesta: ”Epäilemättä tulee moni meille rakkaaksi käynyt ihannekuva historian valossa himmenemään, vaan ei ole kuitenkaan mikään tutkimus saava horjumaan sitä käsitystä, joka on selkärankana Runebergin runoissa SUOMEN VIIMEISESTÄ SODASTA. Tämä koskee myöskin tähän sotaan osaa ottaneita venäläisiä sotilaita. Historia on heidän urhoollisuudestaan, taitavuudestaan ja ihmisyydestään antanut saman tunnustuksen minkä Runebergkin.”

Teos sisältää myös keisari Aleksanteri I:n ( 1777 – 1825 )  ja kuningas  Gustav eli Kustaa   IV Aadolfin ( 1778 – 1837 ) elämäkerrat.

Ruotsinkielisen teoksen on suomentanut  kirjailija JUHANI AHO.

Jätä kommentti

*