Sotainvalidien Veljesliiton 65. liittokokous pidettiin tiistaina 6.6. 2017  Helsingissä  Scandic Park -hotellissa, Vision -salissa.  Kaartin puhallinkvintetti soitti Jean Sibeliuksen säveltämää musiikkia,  ensimmäisenä Jääkärien marssin. Hartaushetken toimitti rovasti Matti Tuomisto, joka sanoi, että ”kulkekaa rukoillen”. Läsnä oli 141 kokousedustajaa, joista 25 sotainvalidia.  Ylä-Savosta olivat paikalla  Heikki Nousiainen Pielavedeltä, Seppo Räihä Kiuruvedeltä, Viljo Sirviö Sonkajärveltä ,  minä Iisalmelta, edustaen Iisalmen Seudun Sotainvalidien osastoa.
Veljesliiton pitkäaikainen pääsihteeri Markku Honkasalo jää eläkkeelle.  Honkasalo on kirjoittanut useita teoksia sotainvalideista ja heidän tukityöstään:  Sotainvalidityötä Pohjois-Savossa, 2004, Sotiemme veteraanien päivä –  Kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta, 2007,  sekä Suomalainen sotainvalidi,  2000. Uutena pääsihteerinä aloittaa Veljesliiton lakimies Seppo Savolainen.  Hallituksen puheenjohtaja on Juha Laikari  Oulaisista. Liiton uudeksi  puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Marja-Liisa  Taipale Helsingistä.  Sotainvalidien Veljesliiton perustamispäivää 18. elokuuta (v. 1940 ) vietetään jatkossa Kansallisena sotainvalidin päivänä, mahdollisesti virallisena liputuspäivänä.  Seuraava liittokokous pidetään Helsingissä vuonna 2019. Veljesliiton työ jatkuu 2020 -luvulle.  Puheenjohtaja Marja-Liisa  ”Malla” Taipale sanoi kiitospuheessaan, että ”elämme hallitun sopeuttamisen aikaa”. Vuosien 1939-1945 sodissa vammautui pysyvästi 96 000 suomalaista. Suomi 100 -vuoden alussa sotainvalideja oli elossa 2 517, puolisojäseniä 8402, joista leskiä 7 544.
Liittokokous hyväksyi kannanoton, josta seuraavat sitaatit:  ”Kaikille sotainvalideille mahdollisuus päästä hoitoon.”…  ”Sotainvalidien puolisoista ja leskistä huomattavalla osalla ei ole mahdollisuutta saada kuntoutusta. Sotainvalidien Veljesliitto pitää tärkeänä, että heille tarkoitettua kuntoutusta kehitetään ja laajennetaan tukemaan iäkkäiden puolisoiden ja leskien arkea.”
Maanantaina 5. 6.  Helsingissä satoi vettä,  tiistaina paistoi  aurinko. Liittokokous alkoi kello 12.00,  ehdin käydä puolisoni kanssa aamukävelyllä Hietaniemen hautausmaalla, joka on perustettu vuonna 1829. Historiaa henkivällä  hautausmaalla kuin hyvin hoidetussa vanhassa  puutarhassa kuuntelimme  muuttolintujen kilpalaulua, jossa ylimpänä kuului mustarastas.  Kalmistossa on useita alueita, kuten Vanha alue, Uusi alue sekä Hietaniemen alue, jossa on Suomen suurin sankarihautausmaa . Siellä  lepää 3 164 viime sodissa kaatunutta helsinkiläistä  ( Opaskartta, Helsingin seurakuntayhtymä 2015 ).  Hietaniemen alueella, Kellotornin ,  Hietaniemen kappelin ja toimiston tuntumassa lepää myös  äskettäin edesmennyt jatkosodan veteraani, presidentti Mauno Koivisto, jonka haudalla nurmella  oli pienehkö muistolaatta ja siinä  kirjoitus: ”Mauno Henrik Koivisto 25.11.1923 – 12.5.2017.”  Paikalla  oli orvokkeja.  Leposijan  luona olivat vielä Lahden Inkerinsuomalaisyhdistyksen tuomat kukat ja yhteisön pieni lippu.