Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut asetuksen vapaaehtoisten ulkomaalaisten venäjää puhuvien vapaaehtoisten sotilaiden värväämisestä viideksi vuodeksi Venäjän armeijaan. Venäjän asevoimissa palvelee parhaillaan arviolta 300 ulkomaalaista sotilasta. Venäjän Federaatio alkaa muistuttaa Venäjän keisarikuntaa. Kenraali Tutshkovin ja ruhtinas Dolgorukin joukoissa taisteli syksyllä 1808 Iisalmella ja Koljonvirralla useita ulkomaalaisia sotilaita. Dolgorukin esikunnassa palveli hollantilainen yleisesikuntaupseeri Fedor Vasiljevitsh Teil van Seraskerken ( 1771 – 1826 ), joka haavoittui Koljonvirran taistelussa luodista päähän. Sittemmin paroni Teil van Seraskerken palveli Venäjän hallituksen diplomaattitehtävissä Napolin hovissa ja Vatikaanissa sekä Venäjän lähettiläänä Yhdysvalloissa, Washingtonissa.
Presidentti Putin viljelee yhä useammin puheissaan ”Pyhän Venäjänmaan” ja ”Pyhän Äiti-Venäjän” pyhä -alkuisia sanoja, jotka olivat yleisiä Venäjän keisarikunnassa. Koljonvirralla kaatuneelle Dolgorukille oli myönnetty kaksi Pyhän Yrjön ristiä ja Pyhän Aleksanteri Nevskin risti. Hänen hautansa on Pietarissa Pyhän Aleksanteri Nevskin Lavrassa eli suurluostarissa. Myös presidentti, Suomen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim oli venäläisen Pyhän Yrjön ritarikunnan ritari. Vuonna 1813 myönsi keisari Aleksanteri I ruotsalaiselle kenraali Johan August Sandelsille Pyhän Annan ritarikunnan ritarimerkin.
Vuonna 1915 julkaisi Otava Harold Whitmore Williamsin muhkean teoksen ”Venäläisten Venäjä”, jonka on suomentanut V. Hämeen-Anttila. Seuraava teksti saa minut miettimään Venäjän historiaa ja nykyistä Ukrainan ja Krimin kriisiä: ”Venäjän historia alkaa Kijevin ( Kiova ) valtion perustamisesta yhdeksännellä vuosisadalla.” Muistan muissa lähteissä kirjoitetun, että ”Kiova on Venäjän kaupunkien äiti” ja että ”Ukraina on Vähä-Venäjä”. Harold Williams näki 100 vuotta sitten Suomen ja Pietarin seuraavasti: ”Neva laskee Suomenlahteen, jonka pohjoispuolella on Suomi ruotsalaisine yhteiskuntineen ja eteläpuolella Vironmaa… Pietari saa elinvoimaa Itämerellä ja Pohjanmerellä vallitsevasta väsymättömästä yritteliäisyydestä.” Niinpä niin. Kesällä 2012 esitti kehittämistyöryhmä valtioneuvostolle Venäjän historian, kulttuurin ja tapakulttuurin opiskelun lisäämistä Itä -ja Pohjois-Suomessa. Kaikesta päätellen työryhmän esitys on jatkuvasti ajankohtainen.
Erkko Huttunen
Oikeassa olet, Jouko, ja sinun myötäsi kehittämistyöryhmä. Kansankielinen ja objektiivinen historian, kulttuurin ja tapakulttuurin kansanomainen teos puuttuu tai on sitten vaikeasti löydettävissä esimerkiksi tiedonnälkäiselle kirjastokäyttäjälle. Henkilökohtaisesti tunnen Pohjois-Amerikan historian aina Mayflowerista lähtien 1900-luvulle asti. Kuluvan vuosituhannen ja edellisen loppuosan historiasta ei saatane selvää niin kauan, kun on elossa asiantuntijoita, jotka sen muistavat.
Venäjän historia, jättäen pois epäonnistuneen yhteisomistuskokeilun 70 vuotta, on suuri musta aukko, joka imee puoleensa nykysuomalaista, jolla ei ole enää isien rajavalvonnan painolastia. Ainoa selkokielinen historiakosketukseni on Tsaarin kuriiri -televisiosarja sekä samasta opuksesta tehty upea sarjakuva-albumi. Venäläisen kirjallisuuden lukeminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja tarkkaavaisuutta jo sen vuoksi, että usein yhtä henkilöä kutsutaan kolmellakin eri nimellä tilanteesta riippuen.
Venäjä luonnosta ja maantiedosta on aineisto tutkijalle ja kirjailijalle loputon. Onneksi Ville Haapasalon völjyssä voi köyhäkin päästä kosketukseen tv:n välityksellä upeaan luontoon ja upeaan, monikulttuuriseen Venäjän kansaan. Toivotaan tutkijalta ja kirjoittajalta muuta kuin dosentin nimikettä.
Pirkko Juntu
Kyllä venäjän historia on kiinostava vaikka se on ollut todella kamea kyllä siellä on varmaan ollut parempakin aikoja. Miten on saanut siellä kansa kärisä, miten voi olla niin huonoa tuuria. Vaikka kansa on hallitsian taas valinnut, kokolailla Putin on muuttunut niin, että minusta on todella pelottavaa. Luulen että venäjä kärsii siitä, että heitä muu maaima ei riittävästi kunnioita. Vaikka maahan on suuresti muuttunut 30 vuoden siällä ei sen todellakaan kannata maataan hävetä. Minä myös matkustan Haapasalon kanssa sohvalla leväten ei tarvitse edes pakata eikä se hirveeti maksa.