Ylä-Savon Kotiseutumuseon luentoillassa 26.8.2017 tutkija Miika Siironen luennoi ” Elias Simojoen elämästä ja utopiasta”. Minun aiheenani oli ”Sandels ja Iisalmi”.  Sandelsin patsaan nimen  saanut Virran muistomerkki – Wirta-Monumentet – pystytettiin  toukokuun 9 päivänä 1885. Patsas teksteineen suunniteltiin pystytettäväksi vastapäätä ruhtinas Dolgorukin muistomerkkiä, Koljonvirran länsirannalle  Paavo Nissisen pellolle. Paikaksi valittiin kuitenkin lahjamaata   Pölkkyinniemeltä,  entisen Fredriksdalin kartanon läheltä, jossa oli lokakuussa 1808 sijainnut Sandelsin  suomalaisen prikaatin esikunta.
Muistomerkkitoimikuntaan ja puuhamiehiin  kuuluivat mm. lääninagronomi Alfred Sjöström, joka oli suunnitellut patsaan, maanviljelysneuvos Johannes Lagus, filosofian maisteri Fredrik Ignatius  Färling,  metsänhoitaja Henrik Aminoff,  apteekkari Gustaf  Ignatius,  kirkkoherra Theodor Brofeldt ja maanviljelijä Gabriel Lagus. Kiviobeliski maksoi 2 320 markkaa 98 penniä.  Se paljastettiin elokuun 13 päivänä 1885.  Jo elokuun 27 päivänä Helsingfors Dagblad  tiesi kertoa, että prikaatinpäällikkö Johan August Sandelsin esikoispoika hovimarsalkka, kreivi Samuel August Sandels ( 1810 – 1892 ) oli lahjoittanut isänsä muistomerkkirahastoon ”anteliaan lahjan” – ”frikostig gåva”.
Patsaan paljastuspuheen piti kuopiolainen suomen kielen lehtori, sittemmin kunnallisneuvos Bruno Granit-Ilmoniemi ( 1855-1939 ). Granit oli  tunnettu hevosmies, jonka kuuluisin hevonen oli  suomenhevosravuri Eino-Vakaa   ( Wikipedia ).  Juhlapuhuja Färling puhui ”Suomen viimeisestä taistelusta”  lokakuun 27 päivänä 1808.   Jo 1970 -luvulla olin saanut Porin kaupunginkirjastosta kopion Färlingin kirjoittamasta Wirta-Monumentet -kirjasesta ( Wirta-Monumentet.  Dess uppkomst och aftäckning. Redogörelse af F. Björneborg, Adolf Allardts-Förlag, Axel Bergboms boktryckeri,  Björneborg  , 1886 ).
Maisteri  Fredrik Ignatius  Färling  oli syntynyt Kangasalan pitäjässä tammikuun 17 päivänä 1846 . Hän  valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi, palveli historian opettajana Porin ruotsalaisessa alkeiskoulussa ja Satakunnan  Museossa  museonjohtajana. Hän kuoli Porin kaupungissa elokuun 11 päivänä 1904.   Kun  valmistelin Sandels Iisalmessa -esitystäni, luin historiikin uudelleen ja kiinnostuin nyt todella  minua jo vuosikymmeniä sitten askarruttaneesta kysymyksestä, miksi Sandelsin patsaan paljastuspuheen piti kuopiolainen Granit ja miksi juhlapuhuja oli porilainen Färling.  Vierailevien puhujien takaa paljastui sukulaisia.  Bruno Granitin puoliso Bertha Lagus oli Iisalmen pappilan tyttäriä, rovasti Johan Lorenz Laguksen ja ruustinna Amalia Tammelanderin tytär. Muistomerkkitoimikunnassa toimineet veljekset Johannes ja Gabriel Lagus olivat Bertha Lagus-Granitin veljiä. Juhla-ja patsastoimikuntaan kuulunut Iisalmen apteekkari Gustaf  Fredrik Ignatius oli syntynyt Porissa vuonna 1844. Hän  oli  maisteri Färlingin serkku. Perhe -ja sukupiirien vaikutus oli ja  on edelleen suuri.