Viipurista Kirkonsalmelle 1893

Juhani Ahon Seuran johtokunnan kokoukset pidetään yleensä Helsingin yliopiston tiloissa, Muoto-opin arkistossa, osoitteessa Fabianinkatu 33. Maanantaina 25.4. esityslistalla oli myös Aho -päivien 17.-19.6. -ohjelma Iisalmessa ja Ylä-Savossa.  Sunnuntaina 19.6. on kesäristeily m/s UKKO -laivalla kello 9 alkaen Iisalmen satamasta Kuopioon. Ohjelmaan on kirjoitettu, että kerron ”Ahojen vesitiematkasta Ylä-Savoon”.  Kiittäen mahdollisuudesta, olen lupautunut kertojaksi Maaningalle saakka. Ahojen sisävesipurjehduksesta on tietokirjailija Tarja Lappalainen kirjoittanut  ansiokkaan tutkielman nimeltään ”Juhani Aho ja veneen tarina – Purjehdus sisävesillä”, joka sisältää Kuopion Pursiseuran kommodori  Seppo Karvisen arvion retken merkityksestä: ”Minulla on täysi syy sanoa, että purjehduksella oli suomalaisen veneilyturismin ja varsinkin sisävesien tämänkaltaisen matkaveneilyn kannalta käänteentekevä merkitys. Se oli kilometripylväs ”milestone”. Nykyaikaista sanaa veneilyä ei voida olla yhdistämättä  tähän Juhani Ahon tekemään pitkän matkan purjehdukseen.”
Kesällä 1893 kirjailija Juhani Aho, hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Ahon käly  Mathilda ( Tilly ) Soldan purjehtivat Viipurista Saimaan kanavan kautta Iisalmelle.  Kauppaneuvos Wilhelm Hackman ( 1842-1925 ) oli lainannut  purjehtijakolmikolle kokeilutarkoituksessa  Viipurissa Hackmanin telakalla rakennetun veneen, josta on olemassa Venny Soldanin tekemä piirros, ”senterbordi -vene viilettämässä pitkin Saimaan vesiä” ( Antti J. Aho, Juhani Aho ja hänen aikaansa, WSOY 1948 ).  Juhani Aho kirjoittaa: ”Vilahtaa ohitse pikkuinen kaupunki ( Iisalmi ) harmaine taloineen ja me purjehdimme kirkon alla kapeassa salmessa. Siellä on taaskin sunnuntai, rantaäyräät täynnä väkeä ja venheitä. Urkujen soitto kuuluu salmelle saakka, hymisee niin kotoisesti ja hellästi ja avonaiset kellotapulin luukut näyttävät kuin silmää iskevän meille muiden huomaamatta keskellä juhlallista toimitusta. Jo huomataan pappilassa tulijat, jo nostaa tuttu hevonen rantaniityllä päätään ja hirnahtaa, jo juoksee kotiväki rantaan ja purtemme käännäksen pitkässä kaaressa rantalaituria kohti, jota sen kokka koskettaa. Vavahtaa vähän koko venhe, puistaa kuin paljon juossut hevonen valjaitaan, purjenuora laukiaa, purje hulmahtaa alas ja me olemme päättäneet purjehdusretkemme, jonka lähtöpaikkana oli Lauritsala ja määränä Saimaan vesistön perimmäinen pohjukka.” ( Nuori Suomi -albumi, 1893 ). Juhani Ahon mainitsema kirkko on vuonna 1779 valmistunut Iisalmen emäkirkko eli Kustaa Aadolfin kirkko. Pappila on Iisalmen entisen pitäjän isopappila, joka nykyisin toimii museona ja kansliana  Helsingin Seurasaaressa.
 
 

Jätä kommentti

*