Vuosikokous Päivälehden museossa

Juhani Ahon Seuran ( ry ) vuosikokous pidettiin maanantaina huhtikuun 11 päivänä 2022 Helsingissä, Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Uudeksi johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Anne Helttunen, joka on yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa julkaissut teoksen ”Juhani Aho – Vastakohtien tasapainoa”, WSOYpro, Helsinki 2010.  Kukitettu monivuotinen  puheenjohtaja Taina Saloheimo – Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon jälkipolvea – jatkaa johtokunnan jäsenenä. Sihteerinä jatkaa Iida Kalliohaka.

Kokousesitelmän nimenä oli ”Kauppis-Heikki – Suomalainen gentlemanni”, teemana kahden kirjailijan  Kauppis-Heikin ja kirjailija Juhani Ahon pitkäaikainen ystävyys ja yhteistyö.                                                                                                                      Nykyaikaisen  museon infossa on edelleen esillä Päivälehden näytenumero vuodelta 1889: ”PÄIVÄLEHTI, Helsingissä, Lauvantaina 16 p. Marraskuuta. 1889. Toimittajat: Eero Erkko ( vastaava ), J. Brofeldt, Arvid Järnefelt, E. O. Sjöberg. Toimisto ja konttori: Fabianinkatu 21.”

Kauppis-Heikki ja Juhani Aho ovat läsnä myös Päivälehden näytenumerossa 1889 ( olen kirjoittanut asiasta aikaisemminkin, mutta mikäpä siinä, onhan kuluvana vuonna 160 vuonna Kauppis-Heikin syntymästä ).

”JOULUKIRJALLISUUTTA! Werner Söderström´in kustannuksella, ilmestyy ennen joulua:

Helsinkiin. Kirjoitti Juhani Aho.

Wiija. Kirjoitti Kauppis-Heikki.

Muuan markkinamies. Kirjoitti Juhani Aho. Uusi, helppohintainen painos.”

Näytenumeron kanteen on painettu Helsingin Sanomain vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen kirjoitus nimeltään ”Kokemukset sensuurista tekivät lehdestä sananvapauden puolustajan”, mistä seuraavat tärkeät  sitaatit:

– ”Päivälehden perustajat Eero Erkko, Arvid Järnefelt, Juhani Aho ja Edvard Oskar Sjöberg julistivat uudessa lehdessään avaavansa ovia Eurooppaan ja kannattavansa tuoreita yhteiskunnallisia virtauksia, kuten työväestön elinolojen parantamista ja naisasiaa…  MIKSI LEHTI MUUTTI NIMEÄÄN KESKEN KAIKEN PÄIVÄLEHDESTÄ HELSINGIN SANOMIKSI?… Lehden ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomessa elettiin suuriruhtinaskunnassa, joka oli osa keisarillista Venäjää. Kun Pietarin keskusvalta ryhtyi heikentämään suomalaisten itsehallintoa, myös lehdistöön kohdistunut sensuuri kasvoi. Vuosina 1899 – 1904 kriittinen ja tarkkaavainen lehti lakkautettiin määräajoiksi peräti 11 kertaa poliittisista syistä. Eero Erkko joutui tuolloin maanpakoon.

Lopulta Päivälehti määrättiin lopetettavaksi IKUISIKSI AJOIKSI vuonna 1904, kun sensuuriviranomaiset tulkitsivat kenraalikuvernööri NIKOLAI BOBRIKOVIN murhan jälkeen ilmestyneen runollisen tekstin sortotoimien kritiikiksi. Lehden tarina ei kuitenkaan päättynyt siihen. Vain viisi päivää myöhemmin pääosin sama tekijäkaarti julkaisi uuden lehden nimeltään HELSINGIN SANOMAT.”

 

Jätä kommentti

*