Ylä-Savon asialla 90

Iisalmen Sanomilla on juhlavuosi. Aluelehti on ollut menestyksellisesti  Ylä-Savon asialla jo 90 vuotta.  Muinaisina aikoina sanottiin, että kun Rooma voi hyvin, voi myös provinssi hyvin. Ja kun provinssi voi hyvin,  myös Rooma voi  hyvin. Tätä muinaisen Rooman viisautta käytettiin kuvaamaan myös Iisalmen ja ympäröivän talousalueemme kohtalonyhteyttä. Kun Iisalmi voi hyvin, voi myös talousalue hyvin, ja kun talousalue menestyy, myös Iisalmi menestyy. Vastaavalla tavalla on ollut tapana kuvata Iisalmen Sanomain ja Ylä-Savon talousalueen suhdetta. Kun lehdellä menee hyvin, menee myös talousalueella hyvin, ja kun talousalue kasvaa, kasvaa myös Iisalmen Sanomat. Noilla vanhan koulukunnan ajatuksilla toivotan Iisalmen Sanomille jatkuvaa onnea ja menestystä Ylä-Savon asialla.  Samalla kiitän  aluelehden ihmisiä pitkästä hienosta yhteistyöstä ja monista onnistuneista yhteisistä hankkeista kotiseutumme hyväksi. Muistelen lämmöllä  jo edesmenneitä Veikko Hakkaraista, Veli Pulkkista, Teuvo Hakkaraista, Heikki ja Anu Paltemaata, Eeva Remestä, Liisa Merenheimoa, Mirja Savolaista, Martti Huttusta, Olavi Laukkasta ja kaikkia muita.
Aluelehden ja  paikallislehtien merkityksestä voimme keskustella myös Snellman -kesäyliopiston Sanomalehtikahvilassa, joka aloittaa Iisalmessa tiistaina 8.9.2015 kello 13.00. Ylä-Savossa ilmestyvien paikallislehtien vahvuus on yleensä kuvattavissa  sanoin ”asiaa läheltäsi”. Paikallislehtiämme ovat Iisalmen Sanomat / Salmetar, Matti ja Liisa, Pielavesi-Keitele, Kiuruvesi, Miilu ja Pitäjäläinen. Kirjailija Eino Säisän kirjoittamassa Iisalmen Sanomain historiassa ( Ylä-Savon asialla, toinen painos, IS-paino Iisalmi 1985 ) Veikko Hakkarainen kiteyttää aluelehden idean: ”Tämän alueen koossa pitäminen edellyttää omaa ääntä. Omaa sanomalehteä. Sellaista lehteä, joka puhuu alueen omalla kielellä eikä muiden.” Ylä-Savon asialla -teos sisältää myös vaikutusalueemme taloushistoriaa. Eino Säisä kirjoittaa: ”Aivan oikeutetusti voidaan sanoa Jaakko Sarvelan olevan se, joka on pannut alkuun metalliteollisuuden täällä Iisalmella perustamalla 1962 Peltosalmen Konepaja J. Sarvelan&Kumpp.”
Minulle persoonallisesti Iisalmen Sanomista on tullut monien hyvien muistojen bulevardi. Iisalmen Sanomain urheilusivulla 14.3.1964 kerrotaan Eero Mäntyrannan voittaneen Holmenkollenin pikamatkan 15 kilometriä. Samalla sivulla  julkaistun uutiskuvan alle on kirjoitettu:  ”Viidennen A:n ylivoimainen voittajajoukkue”.  Kuvassa ovat kanssani  Sonkajärven pojat Eero Mähönen ja  Pekka Oikarinen sekä iisalmelaiset  Rauno Hyvärinen ja Juhani Karppinen. Rinnassani on numerolappu 125.  Olimme voittaneet Iisalmen lyseon mestaruuden viestihiihdossa 5 kertaa 3 kilometriä sarjassa V-VII lk, ajalla 1.15,52. Toiseksi hiihtäneen VC I joukkueen aika oli 1.17,11. Eero Mähönen, Pekka Oikarinen, Juhani Karppinen ja Rauno Hyvärinen  olivat hiihtäneet osuuksillaan  sellaista vauhtia, että ankkurina saatoin vain varmistella voittomme. Iisalmen sanomat kirjoittaa: ”Kilpailupaikkana oli Luuniemen maasto lähtöpaikan oltua luistinradan läheisyydessä jäällä. Kilpailut saatiin suorittaa ihanteellisissa sääolosuhteissa.” Tämä lehtileike on kulkenut mukanani yli 51 vuotta.
 

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    Iisalmelaisten lehti?
    Lehden nimi valitettavasti painottaa sen pääluonnetta Iisalmen kaupungin paikallislehtenä. Nimityksillä on merkitystä ainakin tiedostamattomalla tasolla. Ajatellaanpa, että Savon Sanomien nimi olisi ”Kuopion Sanomat”. Tuntuisiko olo siinä suhteessa ehkä vähän syrjäisemmältä? Suhtautuminen asianomaiseen paikkakuntaan tai alueeseen epäilemättä vaikuttaa myös siellä julkaistavaan ja sen nimeä kantavaan mediaan.
    Tärkeintä kuitenkin on, kuinka syvällisesti ja millä asenteella mikä tahansa media kertoo koko Ylä-Savon yleisistä ja paikallisista asioista, ja kuinka se pystyy estämään näkökulman keskittymisen toimituspaikkakuntaan. Pitää olla toimitusvoimia tai ns. kirjeenvaihtajia eri puolilla aluetta. En nyt ole selvillä todellisesta tilanteesta.

  • Ulkopuolinen

    Miilu on Vieremän ja Sonkajärven, Matti ja Liisa Lapinlahden lehti.
    Edellä mainittu Pitäjäläinen-lehti ei kuulu yläsavolaisiin paikallislehtiin, sillä se on Nilsiän (nyt Kuopiota) ja Rautavaaran (Koillis-Savoa) lehti.
    Kiuruvesi-lehti on tietysti mainittava Ylä-Savon lehtien joukossa, entä Iisalmen Sanomien yhteydessä? Eli onko Kiuruveden paikallislehti vielä itsenäinen ja missä määrin suhteessa muihin lehtiyhtiöihin? Täältä ei selvyyttä saa, sillä yhtiöiden omistusrakenne ei selviä:
    http://www.kiuruvesilehti.fi/tietoa/

Jätä kommentti

*