TV -dokumentti amerikkalaisesta autoteollisuuden uranuurtajasta Henry Fordista ( 1863 – 1947 )  innosti  minut kirjoittamaan Ylä-Savon teollisuusneuvoksista. Tasavallan presidentit ovat vuodesta 1952 alkaen vuoteen 2011 mennessä myöntäneet Ylä-Savon talousalueelle yhdeksän teollisuusneuvoksen nimeä ja arvoa.  Näitä alueemme omia ”henryfordeja” ovat  Evert Wilhelm Åberg, Väinö Jalmar Heusala, Matti Jalmari Pulkka,  Simo Kähäri, Kauko Kalevi Breilin,  Kalle Einari Vidgren, Seppo Pietari Saarelainen, Ilkka Tapani Kylävainio ja Heikki Wilhelm Hortling.  Lisäisin kymmenenneksi Lapinlahdelta  Nastolaan muuttaneen Veikko Linkonevan.
Teollisuusneuvostemme aikaisemmat arvonimet,  tehtävät,  koulutus ja  ammatit, kuten tehtailija, panimomestari, rakennusmestari, talousneuvos, tiilitehtailija, meijeriteknikko, toimitusjohtaja,  insinööri, puuteollisuusteknikko, hallituksen puheenjohtaja  , kauppatieteiden maisteri , omalta osaltaan piirtävät   sekä alueemme yleistä kehitystä että teollisuutemme vaiheita.  Viime sotiemme jälkeen alkoi vilkas rakentaminen.  Arvonimissä kiteytyvät  alueemme luontaisiin vahvuuksiin  metsään, metalliin ja elintarvikkeeseen perustuvan vientiteollisuutemme kaudet ja kasvu.
Ylä-Savon Teollisuusliiton historia  vuodesta 1883 alkaen   jäsentää  Iisalmen ja  Ylä-Savon elinkeinoelämän kehitystä 1800 -luvun järvi -ja suomalmi – eli rautateollisuudesta, myllyteollisuudesta, puutavarateollisuudesta ja meijeritaloudesta aikamme vientiteollisuudeksi ja leimallisesti puutuoteteollisuudeksi, elintarviketeollisuudeksi ja teknologiateollisuudeksi. Teollisuutemme erityispiirteitä ovat metsään ja maatalouteen perustuva konepajateollisuus,   kotipaikkaansa  Ylä-Savoon  lujasti  juurtunut  yritystoiminta   sekä  perheyritykset.  Jonain päivänä teollisuusneuvoksen arvonimi  uskoakseni  perustellusti  kolahtaa   myös Ylä-Savon autoteollisuuteen.
Olen kuullut sanottavan, että aikamme ritareita ovat yrittäjät , jotka  kuin lohet ponnistelevat vastavirtaan.   Aikansa  ”lohia ja henryfordeja” näyttävät olleen ja ovat  myös alueemme teollisuusneuvokset,  paljon elämää  nähneitä ja kokeneita ihmisiä, jotka ovat pistäneet itsensä likoon yrityksensä ja elinympäristönsä hyväksi. Iisalmessa 1890 syntynyt Evert Åberg opiskeli panimomestariksi Ruotsissa ja Saksassa, perustaen vuonna 1955 puolisonsa Hedwig Frohnen kanssa myös  Olvi -säätiön.  Soinlahden tiilitehtaan ”patruuna”, Pohjois-Inkerin Lempaalassa 1909 syntynyt  Simo Kähäri opiskeli Viipurin sahateollisuuskylässä. Hän  palveli talvisodassa Kuhmon suunnalla komppanianpäällikkönä ja jatkosodassa Itä-Karjalassa raskaan  kranaatinheitinkomppanian päällikkönä. Kalajoella 1914 syntynyt Väinö Heusala palveli talvi -ja jatkosodassa helsinkiläisessä Ässä -rykmentissä eli Sörkän rykmentissä.Väinö Heusala oli olympia-ampuja ja pistooliammunnan maailmanmestari.  Hänen perustamansa Rakennusliike Väinö Heusala Ky urakoi Iisalmen aluesairaalan, Iisalmen tyttölyseon eli nykyisen Juhani Ahon koulun ja Iisalmen ortodoksisen Pyhän Profeetta Eliaan kirkon.