TV -dokumentti amerikkalaisesta autoteollisuuden uranuurtajasta Henry Fordista ( 1863 – 1947 ) innosti minut kirjoittamaan Ylä-Savon teollisuusneuvoksista. Tasavallan presidentit ovat vuodesta 1952 alkaen vuoteen 2011 mennessä myöntäneet Ylä-Savon talousalueelle yhdeksän teollisuusneuvoksen nimeä ja arvoa. Näitä alueemme omia ”henryfordeja” ovat Evert Wilhelm Åberg, Väinö Jalmar Heusala, Matti Jalmari Pulkka, Simo Kähäri, Kauko Kalevi Breilin, Kalle Einari Vidgren, Seppo Pietari Saarelainen, Ilkka Tapani Kylävainio ja Heikki Wilhelm Hortling. Lisäisin kymmenenneksi Lapinlahdelta Nastolaan muuttaneen Veikko Linkonevan.
Teollisuusneuvostemme aikaisemmat arvonimet, tehtävät, koulutus ja ammatit, kuten tehtailija, panimomestari, rakennusmestari, talousneuvos, tiilitehtailija, meijeriteknikko, toimitusjohtaja, insinööri, puuteollisuusteknikko, hallituksen puheenjohtaja , kauppatieteiden maisteri , omalta osaltaan piirtävät sekä alueemme yleistä kehitystä että teollisuutemme vaiheita. Viime sotiemme jälkeen alkoi vilkas rakentaminen. Arvonimissä kiteytyvät alueemme luontaisiin vahvuuksiin metsään, metalliin ja elintarvikkeeseen perustuvan vientiteollisuutemme kaudet ja kasvu.
Ylä-Savon Teollisuusliiton historia vuodesta 1883 alkaen jäsentää Iisalmen ja Ylä-Savon elinkeinoelämän kehitystä 1800 -luvun järvi -ja suomalmi – eli rautateollisuudesta, myllyteollisuudesta, puutavarateollisuudesta ja meijeritaloudesta aikamme vientiteollisuudeksi ja leimallisesti puutuoteteollisuudeksi, elintarviketeollisuudeksi ja teknologiateollisuudeksi. Teollisuutemme erityispiirteitä ovat metsään ja maatalouteen perustuva konepajateollisuus, kotipaikkaansa Ylä-Savoon lujasti juurtunut yritystoiminta sekä perheyritykset. Jonain päivänä teollisuusneuvoksen arvonimi uskoakseni perustellusti kolahtaa myös Ylä-Savon autoteollisuuteen.
Olen kuullut sanottavan, että aikamme ritareita ovat yrittäjät , jotka kuin lohet ponnistelevat vastavirtaan. Aikansa ”lohia ja henryfordeja” näyttävät olleen ja ovat myös alueemme teollisuusneuvokset, paljon elämää nähneitä ja kokeneita ihmisiä, jotka ovat pistäneet itsensä likoon yrityksensä ja elinympäristönsä hyväksi. Iisalmessa 1890 syntynyt Evert Åberg opiskeli panimomestariksi Ruotsissa ja Saksassa, perustaen vuonna 1955 puolisonsa Hedwig Frohnen kanssa myös Olvi -säätiön. Soinlahden tiilitehtaan ”patruuna”, Pohjois-Inkerin Lempaalassa 1909 syntynyt Simo Kähäri opiskeli Viipurin sahateollisuuskylässä. Hän palveli talvisodassa Kuhmon suunnalla komppanianpäällikkönä ja jatkosodassa Itä-Karjalassa raskaan kranaatinheitinkomppanian päällikkönä. Kalajoella 1914 syntynyt Väinö Heusala palveli talvi -ja jatkosodassa helsinkiläisessä Ässä -rykmentissä eli Sörkän rykmentissä.Väinö Heusala oli olympia-ampuja ja pistooliammunnan maailmanmestari. Hänen perustamansa Rakennusliike Väinö Heusala Ky urakoi Iisalmen aluesairaalan, Iisalmen tyttölyseon eli nykyisen Juhani Ahon koulun ja Iisalmen ortodoksisen Pyhän Profeetta Eliaan kirkon.