Keiteleen kunnanvaltuuston päätettäväksi on pian tulossa iso, pieni asia. Hankitaanko kuntaan uimahyppytorni laitureineen vai ei?
Nuorisovaltuusto teki tornin hankinnasta aloitteen kolme vuotta sitten. Ehdotus otettiin vastaan myönteisesti, paikka vain vaihtui nuorisovaltuuston ehdottamasta satamasta Vuonamonsalmeksi, jotta hyppypaikalla olisi riittävästi syvyyttä.
Tielle tuli kuitenkin yllättäviä mutkia. Kunnan ikuisuusprojekti eli kevyen liikenteen väylä Vuonamonsalmen saikin vuosikausien väännön jälkeen rahoituksen ja koneet ilmestyivät Lossisaaren tuntumaan maata jylläämään. Torni laitettiin jäihin yhteisen ilonaiheen tieltä.
Sen jälkeen alkoi työ Lossisaaren kehittämiseksi. Kunnassa ajateltiin sisällyttää tornin hankinta EU-rahoitteiseen kehitysprojektiin, mutta toisin kävi. Rahoittaja katsoi uimahyppytornin kuuluvan kunnan perusinfraan eikä myöntänyt avustusta sen hankintaan.
Nyt kolmen vuoden kuluttua aloitteen tekemisestä tornin hankinta on edelleen auki. Tarjouksien perusteella kyseessä on yli 20 tonnin hankinta, joten se annetaan valtuuston päätettäväksi.
Kolme vuotta voi olla kunnan rattaissa lyhyt luikaus, mutta nuorelle se on pitkä aika. Turhautumiselta ei liene vältytty, varsinkin kun nuoret jo ehtivät hankkia tornia varten 500 euroa niin kutsuttua Proggis-rahoitusta. Summa ei ole paljon, mutta se on kaikki, mitä nuoret ovat itse voineet hankkeen eteen tehdä.
Proggis-rahoituksen käyttöaika on jo umpeutunut ja nuorisovaltuuston kokoonpano vaihtunut. Kun valtuusto tornin hankintaa käsittelee, sillä on punnittavanaan kaksi asiaa. Onko kunnalla nykyisessä taloustilanteessa varaa 20 000 euron uimahyppytorniin laitureineen?
Mutta onko rahoitusta vara olla myöntämättä? Millaisen viestin se antaa nuorille, joiden valtuusto teki ensimmäisen, konkreettisen aloitteensa?
Marita