Pakko todeta, että perhoskämmekät (phalaenopsis suku) ovat orkideoista oikeastaan niitä kiitollisimpia kukkijoita ja helpoiten hoidettavia, kaikkiaan. Perhoskämmeköistä minikokoisetkin kukkivat isompien lailla pitkään ja runsain kukin.

Tämä isokoinen ja kauniskukkainen perhosorkidea tuli minulle joku vuosi sitten tehohoitoon (olisi joutunut muutoin roskiin) ja kukkii hoidossani aina tähän aikaan vuodesta. Orkidea saa pohjoissuunnan luonnonvaloa sekä keinovaloa osakseen päivittäin noin 12 tuntia. Kasvualustana sillä on pelkästään hydrosora.

Pienten perhosorkideoitten kukinta-ajan koittaessa ja olosuhteiden osuessa kukinnalle kohdilleen, saa kukista nauttia tosi pitkään.  Näitä perhosorkidean equestris-risteymiä minulla on sijoitettuna sekä ikkunalaudalle (itä-ikkunalla) kuin myös orkidealasikkoon. Lasikon kosteus sopii näille pienille orkideoille erityisen hyvin ja vaikka ne selviävät ikkunalaudallakin.

Oheinen kuva on orkidealasikossa kasvavasta minikokoisesta ’Phalaenopsis equestris x parishii’ orkideasta.

Kuvan ylimmässä orkideassa on neljä kukkavanaa ja alimmassa yksi kukkavana kehitteillä.

Lasikon kaikki pienet orkideat ovat ommellut pehmeällä villalangalla ja paljasjuurisina lasikon taustaan, joka on korkkihenkinen styrox-levy. Huomattuani, että pienten orkideoitten juuret hakeutuivat kasvualustastaan mielellään tuohon taustaan kiinni,  poistin kaiken kasvumateriaalin kukan ja taustan välistä .

Tosi mielenkiintoinen kokeilu tämä orkideoitten kasvattelumuoto :) Hyvin tuntuvat kaikki muutkin kun vain perhosorkideat tuossa kasvutavassa viihtyvän. Ihan innoissani kehittelen jatkuvasti orkideoilleni uusia kasvattelumuotoja ja -olosuhteita :)