Joulukortti ja kuinka se tehtiin

Joulun lähestyminen tuo ruuhkavuosi-ihmisten arkeen monia mukavia ohjelmanumeroita lisää. Lapsiperheissä kautta maan on jo kaivettu kamerat ja joulurekvisiitat esille ja rakennettu olohuoneen nurkkaan valokuvastudiot. Siinä on kokeiltu asetella verhoja ja lampaantaljoja ja tyynyjä ja tiesmitä tekemään olohuoneen näköisestä studiosta hieman vähemmän olohuoneen näköinen.

DSC_0124

On puettu kakaroille jouluisia värejä sisältävät vetimet tonttulakkeja unohtamatta ja kieputettu niiden ypärille joulukuusenköynnöstä ja muita koristeita. Joku viitseliäs on saattanut väsätä rekvisiitaksi muutamia lahjapapereilla peiteltyjä tyhjiä pahvilaatikoitakin. Sitten muksut on laitettu istua pönöttämään siihen kotistudioon tyynykasan kupeeseen ja ne ovat hymyilleet kauneinta hymyään ja antaneet toisilleen suloisia halauksia ja pari poskipusua. Muutama kameran räpsähdys ja tosisöpöihanat mummojenherkistys-joulukortit ovat valmiit. Olohuoneessa rauha ja perheenjäsenillä hyvä tahto.

Tältähän se lopputulos useimmiten näyttää. Jokin niistä noin sadastakuudestakymmenestä näpätystä kuvasta on juuri se helmi, jossa molemmilla vekaroilla on jouluinen ilme ja tunnelma katossa tai edes siellä päin. Ei ollut ainakaan meidän kuvakokoelmasta vaikea valita sitä oikeaa korttikuvaa. Molempien kuvauskohteiden tunnelma oli yhtäaikaisesti toivotunlainen tasan kahdessa otoksessa, joista toinen karsiutui pois hieman typerältä näyttävän viimehetken paniikkiratkaisuna paikalle roudatun tunnelmankohottaja-jouluvalosarjan takia.

DSC_0164

Kun Jätkis oli hyvillään, Neiti2vee makasi tyynyjen päällä ja potki. Kun Neiti2vee sai itsensä koottua, alkoi tonttulakki kiristää Jätkistä. Kun Jätkis pysyi paikallaan tutkimassa joulupalloa, Neiti2vee piiloutui sohvan taakse. Kun Neiti2vee oli uhkailtu, kiristetty ja lopulta lahjottu takaisin, piti rientää hakemaan Jätkis pois kissanhiekkalaatikon ääreltä. Kun tästä seurannut protestiraivo oli tyyntynyt ja kyynelet kuivattu, oli aurinko jo laskenut ja alkoi hämärtää. Minä pakenin paikalta kertaalleen kahvinkeittoon ja Pirttis oli kuvaussessioin kiivaimmassa vaiheessa vähemmän hauska kuin ne sedät jotka ottaa luokkakuvia ja kertoo hauskoja juttuja.

 

Mutta kuvat saatiin otettua ja yksi niistä päätyi joulukortiksi. Joulu on taas pari askelta lähempänä.

Järjestettiinkö teidän perheessä jouluiset kuvaussessiot? Vai päätittekö tänä vuonna askarrella niin, että kaikilla on vähintään hiukset täynnä liimaa? Kuinka tästä kaikesta selvisitte? Kertokaahan ihmeessä kokemuksianne kommenttiosiossa tai Pipejä ja puhalluksia FB-sivuilla.

Jätä kommentti

*