Niin teki. En ole laiska, tai ihminen, joka ei haluaisi vaikuttaa tai saattaa tietoon epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia, mutta kun piiri pieni pyörii, niin vaikuttamiselle ei juurikaan jää mahdollisuutta. Kuuntelevatko valitut kuntalaisia? Saattavat kuunnellakin, mutta siihen se sitten jääkin, koska linjaukset on jo lyöty lukkoon ja niistä ei tingitä. ”Kaunis ajatus, mutta mahdotonta toteuttaa”. Kukaan ei puolusta eikä ota asiaa hoitaakseen. Politikot hokevat ”tulkaa mukaan vaikuttamaan”, ”tulkaa mukaan politiikkaan!” Pitäisihän kuntalaisilla olla kanavia vaikuttaa asioihin, vaikka eivät olisi mukana politiikassa.
Keskiössä ovat itse valtuutetut, puolueet ja heidän menestyksensä/tappionsa sekä valittujen valta lautakunnissa ja muissa päättävissä elimissä. Esimerkkinä ”piirileikistä” on yksilöasioiden jaosto joka lähes automaattisesti toimeenpanee viranhalitjoiden päätökset, niitä kyseenalaistamatta, vaikka kyseessä on elin joka käsittelee viranhaltijoiden päätöksiä koskevia valituksia.
Mitä ajattelevat kuntalaiset, jotka eivät ole tulleet kuulluiksi, näistä valtavista tuuletuksista ja voiton juhlista; Me voitimme! Tästä alkaa puolueemme voiton kulku! Enemmänkin voitonjuhlia seuratessa tulee mieleen urheilusuoritus, kultamitalli tai hopea tai pronssi. Ei se että, taisteltaisi heikompiosaisten ja niiden puolesta joiden ääni ei kuulu.
Ainut minkä koin merkitykselliseksi oli Helsingin vaalipiirissä, kokoomuksen voiton myötä Jan Vapaavuoren mahdollinen valinta Helsingin pormestariksi ja hänen kommenttinsa moskeijan rakentamisesta Helsinkiin, joka oli kielteinen. Jotain järkeä! Uskonnosvapaus eläköön, mutta useamman vuoden islamilaisessa maassa eläneenä voin todeta, että mikään ei olisi niin tyhmä veto päättäjiltä kuin rakentaa ”monumentti” uskonnolle, jonka johtohahmot ja heidän ”opetuslapsensa” ajattelevat, että meille ”vääräukoisille” uskonnon nimissä voi huoletta valehdella, käyttää järjestelmäämme hyväksi, jopa surmata. Sillä ei ole väliä, koska heidän näkökulmastaan olemme, vääräuskoinen, sikaa syövä, saastunut kansakunta.
Paula Mehto
Ps http://areena.yle.fi/1-3869235
Ohjelma vielä katsottavissa Yle Areenasta noin kuukauden päivät. Ohjelma kertoo Tanskan muslimien yhteisöstä. Mielenkiintonen dokkari. Moni varmaan nähnytkin.
Mauno Voutilainen
Oikeaa asiaa, silti harmittaa kaikkien puolesta, että kaikki eivät äänestä.
Paula Mehto
Olet ihan oikeassa. Äänestäminen on oikeus ja tottakai sitä tulee käyttää. Toinen kysymys on kuitenkin se voimmeko oikeasti vaikuttaa asioihin äänestämällä. Tulisko kuntalaisilla olla muutakin valtaa kuin pelkkä oikeus piirtää luku lapulle? Esim. eduskuntavaaleilla olisi ihan erilainen merkitys, jos saisimme äänestää hallitusohjelmaa, eikä vain puoluetta tai henkilöä. Puolueet joutuisivat siis tuomaan esiin hallitusohjelmansa, joka toteutettaisiin vaalituloksen perusteella. Tähän loppusuivat ainakin tyhjät vaalilupaukset.
Äänestäjä
Parempi tapa vaikuttaa kuin äänestäminen on ainoastaan ryhtyminen ehdokkaaksi. Mielestäni on hyvä että ne joita asia ei kiinnosta sen vertaa että äänestäisivät niin jättävät homman hyvällä omalla tunnolla niille joita se kiinnostaa. Naivi kun olen niin uskon kaikkien ryhmien pyrkivän siihen että kunta ja kuntalaiset voisivat hyvin. Se, että keinot ja mielipiteet eroavat toisistaan osoittaa vaan sen että yhtä oikeaa ratkaisua tuskin on olemassa, voivat jopa kaikki olla vääriä.
Eino J. (maallikkona)
Mukava kuulla kuulumisistasi,
+ laitoin peukun syvällisille mietteillesi – kunta-asioita harrastan suppeasti, joten en osaa neuvoa – muutamia tuttuja löytyy eri puolueista, joilta kysellä, joten on mistä valita, mutta muuten moni asia on neuvomatta paras.
Niin, reilu puolet kuntalaisista valitsi meille edustajamme ja heidät, jotka ratkovat paikallisia asioitamme seuraavat neljä vuotta. Onnea heille – ja meillekin, että toivottavasti tuli valittua hyvin.
+ Vaaleissa kuntalaiset voivat perustaa puolueitten kaltaisia valitsijayhdistyksiä. Kymmenen kuntalaista voi.
+ Laitoin talvella yksityisin miettein postaukseeni linkin, miten se tehdään. Eräissä kunnissa tällaisia ryhmiä on.
+ Olisiko hyvä, jos mainitsemasi kuulemisasia koskee kymmentä tai laajempaa väestöä, perustaa oma valitsijayhdistys, tai useampia – vaikka kymmenen?
? Oletko seurannut asioita, miten ne ovat toimineet? Plokisi nimi ja selostus viittaavat hyvään yhteiskunnalliseen tietämykseesi.
– Omaa rahaa tarvitaan tai hyvä yhteistyöverkosto, mikä tietysti puolueilla ja laajoilla aatesuunnilla on valmiina,
– mutta mahdollisuus on, vai onko?
Uskonnoista olen postannut ja kirjoitellut muutamia kertoja, kuten viimeisimmät tuossa äskettäin, joten muutamia huomioitani voi niistä silmäillä. Jätän tässä postauksessa esitetyn kysymysten osalta lukijoittesi pohdittavaksi – ja naapurilogeissa on ollut aiheista runsaasti – maallikon on sinänsä vaikea löytää kaikkeen se oikea linja, mutta parhaamme teemme.
Paula Mehto
Hei. Kiitos vastauksestasi. Tuo valitsijayhdistys on ihan uusi asia minulle. Pitääpä ottaa selvää. Valitsijayhdistys koskee siis kunnallisvaaleja?
Olen ollut aikaisemmin mukana puoluetoiminnassa ja myös yksilöasioiden jaostossa. Kirjoitukseni mielipiteet ja ajatukset pohjautuvat myös tälle kokemukselle.
Ihmiset jotka eivät joudu tekemisiin esim. sosiaalitoimen, vammaispalvelun tai muun hallinnon kanssa ja eivät näin ollen joudu anomaan, selvittämään ja hakemaan oikeutta omalle asialleen, eivät juurikaan tiedä näistä kuvioista.
Heikoimmassa asemassa olevat eivät usein tule kuulluiksi. Inhimmillisyys puuttuu. Vastassa ovat tiukat linjaukset, jotka poissulkevat maalaisjärjen käytön ja ihmisten inhimmillisen kohtelun.
t Paula
Matti Niemi
Äänestämättä jättämiselle voi keksiä kaikenlaisia itsepetoksellisia selityksiä.
Jos kokee, että äänestämisellä ei voi vaikuttaa, niin äänestämällä saa kuitenkin valitusoikeuden tähänkin asiaan.
Tuollainen reilun 50% äänestysaste kyllä kertoo monen kokevan, että äänellä ei ole merkitystä.
Tai sitten kyse onkin laiskuudesta, välinpitämättömyydestä, keli on huono, telkusta tulee salkkarit, en jaksa ja sösönsössön.
Ja selityskin on valmis.
Maailmassa on aika moni tapettu, taistellut ja kuollut tämän ”merkityksettömän” äänioikeuden puolesta.
Eino J. (maallikkona)
Edustuksellinen demokratia – että Suomessa valta on kansalla ja tätä valtaa käyttävät vaaleilla valitut edustajat valtiopäivillä – siis eduskunnassa ja paikallistasolla kuntien itsehallinnon ansiosta kunnan valtuustossa – siinäpä pulma tai sen hienous. Mukavaa että asioita pohditaan…
Vallan eri muodoista on paljon eri muunnelmia, teorioita ja käytäntöjä. + Paljon puhuttu lähidemokratia ja suora kansanvalta ovat monelle läheisempiä kuin edustajan valtuuttaminen ja valtuuttaminen, kompromissit ja mitä kaikkea yhteiseloon kuuluukaan.
+ Monimuotoisessa yhteiskunnassa on tapana käyttää asiamiestä, mainostajaa ja muita asiantuntijoita, oikeudessa asianajajaa asiansa valvomiseen. näin luotetaan siihen, että asia saa parhaan ratkaisun. Muistaakseni jokaiselle kustannetaan oikeudellinen avustaja jos tähän ei itsellään ole varaa.
+ Suorasta kansanvallasta on hyviä esimerkkejä ja kansan manipuloimisesta myös huonoja; tai kenen puolelta lopputulosta katsoo ja tavoitteita arvioi.
++ Asioihin on perehdyttävä ja ratkaisun on tapahduttava sääntöjen mukaan, yhteisiä lakeja noudattaen.
+- ? Eräänä suoran kansanvallan huonona esimerkkinä mainitaan usein pääsiäisen tarinasta juutalaisen rahvaan kiihotus … missä kansaa kiihotettiin huutamaan maaherralle hänen järjestämässään kuulemisessa: ristiin naulitse – ristiin naulitse!
+ Koska kertomusten mukaan kaiken piti tapahtua kerrotun mukaisesti, oli lopputulos kaikille mieleen, uskonto sai marttyyrinsä ja vallanpitäjät pääsivät kiusankappaleestaan – kuvannee ajatusta.
++ hallittu, rauhallinen, oikeudenmukainen, tasapuolinen yhteiskunta – missä ja milloin se saadaan? tavoite on kuitenkin hyvä – jokainen yksilö ja ryhmä hakee lisää elintilaa ja hyvää, mihin keinot on monet …