VALTA HENKISEN VÄKIVALLAN VÄLINEENÄ

Jatkoa ”PYHÄ VIHA” krjoitukselle.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle oli tarkoitus lähettää Kuopion psykiatrisen keskuksen hoitavan lääkärin lausunto, mutta se ei kerennyt. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tuli ennen lausunnon lähettämistä.  Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli kielteinen. Teimme Kuopion vammaispalvelulle uuden hakemuksen, jossa pyydettiin muutosta aikaisempaan, vammaispalvelun kielteiseen päätökseen, joka koski omaisen toimimista henkilökohtaisena avustajana, vedoten muuttuneeseen, vaikeutuneeseen elämäntilanteeseen.

Uusi yritys, uusi nöyryytys. Mielipahaa ja turhautumista. Elämä koettelee ja lisäksi viranomaiset, jotka toistuvasti nöyryyttävät ja kuittaavat pyynnön toteamalla: ”meidän mielestämme sinulle on parempi että avustajanasi toimii perheen ulkopuolinen henkilö”. Tähän tapaamiseen kutsuttuna Kuopion vammaispalveluun tyttäreni saapui puolisonsa kanssa hieman toiveikkaaana, että jospa vammaispalvelun mieli olisi muuttunut. Kaksin kappalein sosiaalivirkailijoita kertomassa mikä HEIDÄN MIELESTÄÄN on paras vaihtoehto. Toinen virkailijoista hiljaa istuen. Kaipasivat varmaankin tukea toisistaan. Tukea ja ymmärrystä vammaiselle itselleen ei vain herunut.

Ei auta vaikka tapaukseen perehtyneet alan ammattilaiset, suosittelisivat äidin toimimista henkilökohtaisena avustajana. Ei myöskään lausunto, jossa hoitava lääkäri suositteli ottamaan huomioon potilaan pitkäaikaiset psyykkiset oireet, masennustilan ja sosiaalisten tilanteiden pelon. Puhumattakaan sairauksista ja sokeudesta. Sokeus, neljä kroonista sairautta, lisäksi psyykkiset vaivat ja  tuki- ja liikuntaelinongelmat.

Perheen elämäntilanteeseen oli tullut myös muutoksia; lisää sairauksia ja epävarmuutta, vaan muutos ei vammaispalvelua hetkauttanut. Sama virsi; meidän mielestä sinulle olisi parempi….tämä kuultu jo muutaman kerran.

Onko koskaan tutkittu miten paljon viranhaltijoiden ns. lailliset, mutta asiakkaalle kielteiset päätökset ovat aiheuttaneet lisää kärsimystä vammaisille ja heidän perheilleen? Ei varmasti ole. Kysehän on salaisista papereista, joista muut eivät tiedä kuin asianosaiset. Kuinka paljon kärsimystä jää pinnan alle näkymättömiin. Eikö vammaispalvelun ole tarkoitus auttaa, eikä mahdollistaa tilanteita jossa asiat menevätkin huonompaan suuntaan. VALVIRAN olisi hyvä olla aktiivisempi ja tutkivampi viranhaltijoiden toiminnan seuraamisessa. Jos/kun vammaisesta tuntuu että häntä rangaistaan ennemmin kuin autetaan, on jotain mennyt pieleen. Ja pahasti.

Tässä esimerkki ja katkelma Kuopion vammaispalvelun palvelusuunnitelmasta ja miten asian kulun kuvausta on vääristelty.

”7.6.2016 vammaispalveluyksikössä pidetyssä palvelusuunnitelmapalaverissa olivat läsnä asiakas, hänen puolisonsa, sosiaalityntekijä xxx ja sosiaalityöntekijä xxx. xxx oli asiakkaalle ennestään tuttu työntekijä ja xxx asiakas tapasi palvelusuunnitelmapalaverissa ensimäisen kerran. Sosiaalityöntekijöiden havaintojen mukaan asiakas kertoi omia mileipiteitään avoimesti ja välillä jopa painokkaasti. Hän ei näyttänyt arastelevan työntekijöita, vaikka toista työntekijää hän ei ollut koskaan aiakaisemmin edes tavannut”.

Tällä lausunnolla ja ”havainnoinnilla” vamamaispalvelu tarkoitushakuisesti yrittää luoda kuvaa, jossa syyt omaisen toimisesta avustajana eivät ole oikeita. Mitätöintiä ja tahallista viranhaltijan käyttämää tilanteen kuvauksen manipulointi heidän oman päätöksensä tueksi. Mitä tämä kertoo kyseisistä päätöksen tekijöistä?

Jos/kun on lähtenyt kuvailemaan tapaamisen tilannetta, niin miksi jättää kertomatta osaa tapahtumista. Esimerkiksi se, että asiakas tuli tapaamiseen toivekkaina puolisonsa kanssa, mutta lähti tapaamisesta itkien ja vihaisena. Nöyryytettynä. Se että ”kertoo mielipiteitään avoimesti ja jopa painokkaasti eikä arastele työntekijöitä” ei kerro ihmisen psyykkisestä tilasta. Todella tämä kertoo siitä miten vähän asiantuntemusta näillä virkailijoilla on. Eikö olisi syytä hieman enemmän odottaa virkailijoilta, jotka päättävät tärkeistä asioista, asioista joilla on suuri merkitys vammaisten ja koko perheen elämään. En usko että tämä perhe on ainut jota on nöyryytetty ja heidän oma näkemykensä asiasta  välipitämättömästi siivutetaan. Tapauksia on muitakin, aivan varmasti. Asioiden nostaminen ja valitusten tekeminen on oma prosessinssa ja jos voimia ei ole eikä esim. ulkopuolista apua , jäävät ne tekemättä.

Otsikko kertoo paljon, mitä tällä kirjoituksella olen halunnut kertoa. Sosiaalihuoltolakia rikotaan, koska se on tehty mahdolliseksi. Viranhaltijat pystyvät lakia rikkomatta käyttämään valtaansa väärin. Vammaispalvelulakiin pitäisi tehdä muutoksia, niin että oikeuskelpoinen, täysivaltainen vammainen voisi elää tasavertaista elämää terveisiin ihmisiin nähden ja aidosti päättää omista  asioitaan. Toivottavasti uusi vammaispalvelulaki tullessaan voimaan huomioi entistä enemmän asiakkaan näkökulman ja toteuttaa näin tasavertaisuutta terveisiin nähden. Nyt se ei toteudu. Vammaispalvelu kohtelee oikeuskelpoista ihmistä kuin kyse olisi holhouksen alaistesta, vajaavaltaisesta, edunvalvojaa tarvitsevasta henkilöstä. Muutosta tarvitaan. Ehkä parempiin ja ihmisarvoisempiin päätöksiin päästäisiin jos työntekijät olisivat itse kytköksissä vammaisuuteen henkilökohtaisemmalla tavalla. Ehkä päätöksistä näin tulisi ihmisläheisempiä ja kokonaisuuksia paremmin hahmottavia. Jokainen tapaus on erilainen.

Olen lukenut kirjoitukseni tyttärelleni ja saanut luvan julkaisemiseen. Haluamme nostaa asioita esille ja toivomme lait ja toimintatavat muuttuuvat, niin että viranhalijat ym. vastaavat eivät pysty päätöksillään estämään subjektiivisten oikeuksien toteutumista.

 

Paula Mehto

 

 

Jätä kommentti

*