Jos et tee mitään, ei katastrofejakaan tapahdu. Mutta tekevälle niitä sattuu, tuon tuosta. Ne ovat illanvieton ja kahvipöydän parhaita juttuja. Niille nauretaan makeimmin. Sitten kun kipu on haihtunut, kulut maksettu ja asia suurin piirtein unohdettu, niille voi nauraa itsekin . Matkakertomusten jälkeen ne ovat mukavinta kuultavaa. Mutta tuoreeltaan ei naurata vaan ärräpäät tärisyttävät kielen lihaksia. […]
Heitin pyörälaukkuun muovipussin roskia varten lähtiessäni Petoselta keskustaan. Tarkoituksenani osallistua miljoonan roskapussin kampanjaan. Mutta missä olivat roskat? Pyöräilyreittini noudatti 5-tietä. Alkumatkasta Petosella oli uskomattoman siistiä, vain yksittäisiä roskia siellä täällä. Jynkän kohdalla löytyi ojasta Bellanrannan suurikokoinen tapahtumamainos (tapahtuma vasta tulossa), toinen samanlainen hieman lähempää keskustaa. Leväsellä hieman siisteys jo lipsui, roskia näkyi siellä täällä, ei […]
Lähes poikkeuksetta sarjakuva Viivi ja Wagner aiheuttaa minussa ärtymystä ja halua ryhtyä vastahyökkäykseen. Wagnerhan on sovinistisika, paitsi olemukseltaan, myös ajatusmaailmaltaan. Viivi puolestaan kaiken sietävä ja anteeksiantava nöyrä marttyyrivaimo. Sarjakuva on suosittu, siitä päätellen, että sitä julkaistaan useassa sanomalehdessä. Ihmettelen, kun samalla pohdin sitä, millaisia roolimalleja se lapsille ja nuorille näyttää. Haluaisin useimmiten saksia pois viimeisen […]
Lapsena meille uskoteltiin, että jos lapiolla kaivat riittävän syvän kuopan, ulottuu se Kiinaan. Mutta eihän se niin ole, taas yksi lapsuuden uskomus tuli kumottua. Kuoppa päätyy nimittäin Uuteen Seelantiin, melko tarkalleen. Ainakin sen maapallon mukaan, jota käsissäni pyörittelin. Pitkäaikainen haaveeni päästä tuonne maapallon toiselle puolen toteutui. Olinhan kuullut niin paljon hehkuttelua ja ylistystä tuosta Etelämeren […]
Kuka sanoo, että se on ihanaa? Ei varmasti ole. Nimittäin matkalle lähteminen. Työlästä se on, paljon hommakkaa, kuten lapsenlapseni sanoi 5-vuotiaana. Passin uusiminen, viisumianomukset liitteineen, rokotukset, matkavarusteet. Onneksi viimeksimainituista minulla on olemassa jo lista. Kaikki kun ei kuitenkaan mene putkeen. Tavaroita kasaan haaliessani joudun kääntämään asumukseni nurin ja kun en etsimääni löydä, menen ja ostan […]
Tammikuinen aurinko alhaalla taivaankuvulla, ei tuulta, jää sileä kuin vauvan poski. Upea luistelusää. Me kuopiolaiset olemme todella etuoikeutettuja, kun meillä on tämä maratonrata. Ollut jo nelisenkymmentä vuotta. Täällä minä olen oppinut nauttimaan luistelemisesta ja unohtamaan sen inhotuksen, joka jäi kolmosten ja kahdeksikkojen kaunoluistelusta koulussa. Tänä talvena maratonrata on taas arvossaan. Koskemattomia luonnonjäitä oli nimittäin ennen […]
Olen tässä niukkalumisen talven pimeimpään aikaan lukenut vanhoja Aapelin pakinoita ja HUH! ollut pyörryksistä tuosta taidokkaasta kynänpyörittelystä. Tai itse asiassa hakattavalla kirjoituskoneellahan hän taisi ilopillerinsä pyörittää paikallisen Savon Sanomien pakinanurkkaan meidän ja meitä edeltävien sukupolvien riemuksi. Harmi vain, ettei niitä enää juuri kukaan lue, sillä ainoastaan Pikku Pietarin piha löytyy kirjaston hyllystä. Varastokirjastosta löytyi sentään […]
Helsinki näytti vierailijalle tällä kertaa kauneimmat kasvonsa, ne valoisat. Maassa oli juurisatanut juhlava lumipeitto, niin valkoinen! Ihastelin kävellessäni jopa verkkoaidan silmukoihin muodostuneita lumikaaria, pihan pehmeitä muotoja, lumen alle hautautuneiden esineiden kumpuja. Pakkasta oli sen verran, ettei tarvinnut kahlata sohjossa, kuten niin monena aikaisempana vuonna tähän aikaan. Lumen ja pimeyden keskelle oli tuotu valoa: Lux-Helsinki -tapahtuma […]
Joulu. Se on jo täällä: radion musiikkivalinnoissa, postilaatikkoon tulvivissa mainoksissa, kaupungin lukuisissa musiikkitilaisuuksissa, keskustan joulutorissa, maan peittävässä lumitäkissä, pakkasessa. Kiireessä, hömpötyksessä. Niin kuin joka vuosi. Kuinka paljon mainoksia tuleekaan – ihan tilaamatta. Postilaatikossani oli Ei mainoksia -kyltti monta vuotta ja se toimi hienosti. Ilmaisjakelulehdet tulivat, mutta mainokset eivät. Se oli tarkoituskin. Mutta tämän syksyn aikana […]
Joku mieluilee merelle, toinen metsään. Yksi viihtyy järvellä, joku vuorilla. Minua, mäkisen sisämaan kasvattia ovat vuoret aina kiehtoneet ja vetäneet puoleensa. Ne ovat minun mielenmaisemani. Minun piti kuitenkin elää puoli ihmisikää päästäkseni ensimmäistä kertaa intohimoni äärelle. Vuorten tarjoama avaruus on huikea. Kiipeäminen vuorelle on projekti, joka joskus kestää ihmisiän. Noin niinkuin kuvainnollisesti. Edessä levittäytyvän vuoren […]
Aamulla satuin näkemään ikkunasta, kun talutushihnassa oleva koira väänsi torttua takapihalleni. Kiehautti ja minussa syttyi alkuihminen. Syöksyin ulos ojentamaan koiran omistajaa. Miksi annoit koirasi kakkia pihalleni? Sehän on kaupungin aluetta. Ei ole, tonttikepin juurelle se tekosensa teki. Kaupungin alueelle saavat koirat kakkia. Eivät saa, kyllä sinun pitäisi koiranomistajana se tietää. En ole kuullutkaan. Eikä ole […]
Olen lukenut lehtiä viime viikot. Siis laskenut niitä kottikärryttäin. Ja kärryntäysiä on riittänyt. Miten lehtiä onkaan tänä vuonna valunut puista niin paljon? Oliko niitä ennätyksellisesti? Enpäs kesällä huomannut. Ilmeisesti sopivasti varjostivat helteistä oloa ja suloisesti kahisivat tuulenvireessä, näyttävästi kellastuivat ja punertuivat syksyn saavuttua. Ketään häiritsemättä. Haravointi on mukavaa, kun sitä tekee pienissä erissä sopivassa säässä. […]
Miten ihmeessä mummot selviävät tässä vaikeassa digitaalisessa maailmassa, jossa pian yhtään mikään ei ole ennestään tuttua? Kaikki on sähköistä, elämä täynnä säätönappuloita. Kun mummon puhelin pimenee, hätä saa sykkeen kohoamaan, kädet hikoamaan, pään huimaamaan. Mummolla on ikävä lankapuhelintaan. Joku nuorempi ymmärtää, että akkuhan siinä vetelee viimeisiään. Mummo ei kuitenkaan ole ihan eilisen teeren tyttöjä ja […]
– En ole nähnyt. – Ei ole. – Ei kuulu valikoimiin. Kumma juttu, nyt niitä ei saa enää mistään. Vaikka kannustetaan viljelyyn ja puutarhanhoitoon. Kun se ruoka loppuu talvella. Ja on niin kallista. Viime vuonna pusseja löytyi ainakin yhdestä puutarhamyymälästä, nyt ei yhdestäkään. Löysin ainoastaan yhden pinon ohuita pusseja, jotka ovat niin suuria, että niihin […]
Työvuosina koin sadonkorjuun aina kiroukseksi. Elo-syyskuussa myönsin olevani kuin persiille ammuttu karhu. Mielelläni kylvin, istutin ja hoidin kasvejani, mutta sadonkorjuu, sen kirosin maan rakoon. Olin lähes onnellinen jokaisesta syödystä ja tuhotusta kasvista, huokasin, että eipähän tarvitse jatkojalostaa. Nyt, kun aikaa on enemmän, ymmärrän mistä tuo asenne johtui. Ajasta. Tai ennemminkin sen puutteesta. Nyt kun aikaa […]
Toinen juhannuspäivä ja helle jatkuu, +30 astetta. Kello 8.15. Suuntaan pyöräni kohti Pitkälahtea. Pyörätie, ei kulkijoita. Hiltulanlahti, uusi uimaranta. Onpa hieno, mutta mummon jaloilla ei alas veteen päästä. Toivottavasti rakentavat vielä rappuset. Ranta on nopeasti syvenevä ja tyhjä, en kastele uimapukuani. Muutama tölkki ei ole löytänyt tietään roskikseen. Kiviset kalusteet, ehkä säästyvät ilkivallalta. Lupiineja. Matka […]
Nurmikko on keltaisenaan voikukkia. Ja puutarhamyymälöiden hyllyt notkollaan piikkejä, lapioita ja polkuvempeleitä niiden tuhoamiseksi. Mutta kun. Luin hiljattain kirjan Mehiläisten historia. Lukukokemus oli lamaannuttava. Jospa tulevaisuus on juuri kirjassa kuvattu. Kun mehiläiset kokevat joukkokuoleman eikä enää pölyttäjiä ole, loppuu ruoka ja sen myötä myös elämä. Aika lohdutonta. Mutta näissä voikukissa pörisee onneksi vielä mehiläisiä ja […]
Elämässä pitää olla väriä. Sanovat hyväntuuliset, muotitietoiset, luovat ja muutenkin hyvät ihmiset. Minun vaatekaapissani on ollut pelottavan mustaa. Talvella piti antaa itselleni mustanvaatteenostokielto. Tosin sen noudattaminen on vaikeaa, varsinkin kirppiksellä asioidessani. Jos kooltaan sopiva päällepantava löytyy, siitä ei tahdo olla värivaihtoehtoja tarjolla. Enkä olisi saanut teknistä ulkoilutakkia kahdeksalla eurolla! Piti hypätä kieltopykälän yli. Olen harrastanut […]
Minua keitättää Kuopion kaupungin rakentamisen politiikka. Savon sanomat uutisoi 27.4.22 lähes koko aukeamalla ison kuvan kera siitä, että jälleen kerran rakentamisen suunnittelu meni pieleen. Savilahden kallion sisään louhittava tapahtumakeskus tuleekin lähes kaksi kertaa niin kalliiksi kuin alun perin ajateltiin, nyt se on jo 45 miljoonaa, mikä tuskin on edes lopullinen summa. Kuntalaisten rahoistahan tässä ruletissa […]
Radiossa puhuttiin: Jos olisit puu, mikä puu haluaisit olla? Haastateltava sanoi: koivu. Miksikähän puuksi minä päätyisin? Enpä ole moista miettinyt. Koivikko on kieltämättä hieno. Lempikoivikkoni avautuu polulta noustaessa Tervaruukilta Vuorilammille. Rungot olivat aikoinaan henkeäsalpaavan vitivalkoiset, mutta nyt ne ovat jo harmaantuneet. Kuten minäkin. Muistan kuulleeni, että jossain päin on pesty koivujen runkoja. Oliko se jossain […]
Oli pakko kurkata allakkaan ja laskea sormilla: kyllä, hiihtokuukausia on takana jo neljä, 2.12 se alkoi. Silloin pohjasin sukset ja koehiihdin ne läheisellä Petosen ladulla. Ja siitä lähtien on hiihtämistä riittänyt monenmoisilla laduilla ja sitä jatkuu yhä. Kuopion latujen ylläpitäjiä on kiittäminen, latukoneet ovat olleet esimerkillisen ahkerassa käytössä. Jos ei nyt aamuseitsemästä lähtien niin puoleen […]
