MINNA, EXTREME JA KIRJAT

Minna tuskin harrasti extremeä, ainakaan fyysistä. Hän oli täysin urbaani kulttuurin henkilöitymä, puhuttiin aamulla radiossa. Viisaana ja rauhallisena hän katselee tänään kaupungille pylväänsä nokasta. Topakka hän oli, kielensä irtosi rajuunkin kritiikkiin. Extreme oli hän kielenkäytöltään. Minnan puisto oli lapsuuteni leikkipuisto. Asuimme siinä kulmilla. Minnan puiston halkaisi Maljapuro, liejuinen syvä oja, joka kiihotti meidät kersat extreme-temppuihin. […]

Lue lisää

AUTUASTA OLLA VALVEUTUNUT NAINEN!

Nuori äiti tuskaili pukukopilla vähiksi jääneitä yöuniaan. Lapset olivat valvottaneet. Niinpä. Naista valvottaa aina joku, asia tai ihminen. Ensimmäiset kymmenen vuotta kuluvat huoleti. Nukuttaa hyvin. Mutta sitten alkavat menkat ja joka kuukausi viikon verran yö kuluu pinnallisessa horteessa. Onko suoja pitänyt vai onko aamulla taas lakanassa punainen Euroopan kartta. Ja jos sattuu olemaan kyläpaikassa, alkaa […]

Lue lisää

AVAINTEN SYVIN OLEMUS

Sen, joka ei koskaan ole kadottanut avaimiaan, on turha lukea tätä blogia. Hän nimittäin ei ole oivaltanut avainten perimmäistä tehtävää, joka on paitsi avata ovia myöskin hävitä. Avaimet kumoavat aineen katoamattomuuden lain (jollainen meille muistaakseni koulussa esiteltiin). Sen olen todennut monta kertaa. Mieleeni palautuu pari tapausta. Yksi niistä tapahtui vajaa 10 vuotta sitten. Avainnippuni katosi […]

Lue lisää

LUNTA – NAM!

Aamuni alkoi hyvin erähenkisesti. Vettä ei tullut. Putket jäässä. Kello viiden aamunpöppörössä ennätin jo mielessäni noitasta, että saan unohtaa teenkeiton. Enkä pysty pesemään hampaita. Enkä käydä vessassa. No, rituaalijooga tasoitti hengitykseni ja selvitti ajatukseni. Miten kauas onkaan kaupunki-ihminen etääntynyt luonnosta? Minullahan on piha täynnä vettä. Eikun kauhalla lunta kattilaan ja virta päälle sen alle. Sain […]

Lue lisää

BUDUAR, BURLESKI

TV:n pääuutislähetyksessä oli illalla tarinaa buduarista. Naiset (miksi vain naiset?) ottavat itsestään sensuelleja kuvia makuuhuoneessa itsetuntonsa kohentamiseksi. Ja suurennuttavat sitten niitä seinilleen sen lisäksi että postaavat niitä someen. Kyllä kummastuttaa. Siinäkö se on itsetunto: ulkokuoressa ja vähissä vaatteissa? Kyllä on ohutta tuo itsetunto. Sitten taivastellaan sitä, että lapsemme (tyttäremme) ottavat itsestään vastaavalla mallilla kuvia ja […]

Lue lisää

KUUBALAINEN JOULUSIIVOUS

Tökkii tämä joulusiivous. Se pitää ehdottomasti palastella. Huone kerrallaan, minkä jälkeen lasi tai puoli punaviiniä. Silti tökkii. Matot on pihalla ja osa lattioista vielä luuttuamatta. Teen nimittäin joulusiivouksen perinteisesti. Äiti opetti aikoinaan siivoamaan kunnolla. On pakko pitää pidempi tauko. Unohdun muistelemaan vajaan viikon takaista matkaani Kuubaan. Siirrän kuvat tietokoneelle ja joulusiivous vaihtuukin kuvakansion siivoamiseen. Matka […]

Lue lisää

PUKUKOPPITERAPIA

Työpaikan pukukopit ovat kuin naisten sauna. Siellä puoli-ilkosillaan aamun kähmässä tulee puuskahdettua pahimmat päältä koppitovereille. Yksi purkautuu lastensa päiväkodin ovella leiskahtaneesta pahantuulisuudesta, toinen säähän sopimattomista vaatevalinnoista, kolmas vanhempiensa pärjäämisongelmista, neljäs tavaroista jotka taas tänään unohti kotiin. Kuka mistäkin ja kukin vuorollaan. Vuosien aikana olemme tulleet hyvinkin tutuiksi, yhden puuskahdus koskettaa kaikkia ja ajatusten vaihto on […]

Lue lisää

ISÄTTÖMÄT ONNITTELUT

Onnea huomenaamulla kaikille arvokkaille isille ja vaareille! Minä en koskaan ole saanut viettää isänpäivää. Se keksittiin vasta sen jälkeen kun lapsuudenperheeseeni jäi isän mentävä aukko. Ja tuo aukko oli kipeä. Elettiin 60-lukua, eihän siihen aikaan perheet hajonneet. Meidän hajosi ja alkoi isätön lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Kiitos rohkean ja vahvan äitimme selvisimme aikuisiksi ja äideiksi, […]

Lue lisää

ILMAISIA FILLAREITA

Äimistyttää miten paljon hylättyjä, varastettuja, unohdettuja ja muilla tavoin taakse jätettyjä pyöriä on tien poskessa ja metsän rajassa matkalla Petoselta keskustaan. Jokunen on lukittu, useimmat lukottomia, yksi oli pyörätiellä selällään ketjut kintuissa pari viikkoa sitten. Kyllä harmittaa. Minä kun olen ehdoton fillarifani, en millään voi ymmärtää miten joku voi unohtaa ja jättää parhaan ystävänsä. Ystävän, […]

Lue lisää

LEHTIPUHALLIN -FUN CLUB

Legenda kertoo, että Jumalakin lepäsi – seitsemäntenä päivänä. Kiirettä piti varmaan nuo kuusi päivää. Omassa elämässäni nuo kuusi työntäyteistä ajanjaksoa eivät ole päiviä vaan kuukausia: toukokuusta lokakuuhun. Sen ajan pitää Luoja puutarhurinsa kiireisenä, jotta ei pääse Hänen luomansa, esivanhempiemme tai naapureiden esivanhempien kaskeama maapala rikkaruohoille antautumaan. Sillä nyt kyllä sielu lepää, vaikka kulunut sanonta onkin. […]

Lue lisää

MESSU SIELLÄ MESSUT TÄÄLLÄ

Sunnuntaina olin Turun kirjamessuilla. Koska rakastan lukemista ja kirjoja. Ja kirjahyllyt aarteineen viehättävät minua siellä missä niitä näenkin. Messut siitä millainen haluan olla. Moisen mainoksen havaitsin ohikulkiessani Helsingin messuhallin seinässä. Melko absurdia. Pitäisikö minun mennä messuille kävelemään ja katselemaan kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia onkaan olemassa olla Leena.  Eikö se, millainen haluaa olla, nousekaan ihmisen sisältä? […]

Lue lisää

KENEN RATTAAT?

Koko viime viikon ehjät sateenvarjorattaat lojuivat kauppakeskus Hermannin edessä pyörätien poskessa. Kukaan ei tuntunut niitä kaipaavan. Mitä oli tapahtunut? Äiti (miksei isä?) työnsi esikoistaan rattaissa somettaen samalla kännykkäänsä. Muksu putosi kyydistä. Kun äiti/isä asian sitten huomasi, luuli hän lähteneensä kotoa ilman esikoistaan. Ajatuksissaan. Tökkäsi sitten rattaat tien sivuun, mitä noita tyhjiä työntämään. Muksu unohtui Hermannin […]

Lue lisää

SÄILÖNTÄTEHDAS MAKU JA NAUTINTO

Maku ja Nautinto käy täydellä teholla. Kattilat kiehuvat ikkunat huuruun, kuivurin jatkuva hyrinä peittää Radiosuomen keskiviikkoillan luontoradion, kompostikuppi täyttyy tuon tuosta, on kipaistava pihan perälle sitä tyhjentämään. Taivaalliset tuoksut täyttävät huushollin. Maku ja Nautinto raastaa, jyystää, kuorii, pilkkoo, kypsentää ja tekee uusia kokeiluja sekoittamalla raaka-aineksia mielin määrin. Kaikki talteen. Kesä talteen. Kelloon ei katsota, leiptyön […]

Lue lisää

LANTTUKUKKO KIEKAISI

Kello oli 2.30, heräsin lanttukukon kiekaisuun: Olen valmis. Silmät ummessa uunille ja virta pois. Keittiössä taivaallinen tuoksu. Lanttukukon ystävät vain ovat vähissä. Monenako vuonna vein työpaikan kahvipöytään elokuussa lanttukukon kertoakseni sillä, että sadonkorjuuaika on käynnissä, nauttikaa siitä ystävät. Mutta takaisin kotiin sain sen kainalossani kiikuttaa, vain joku oli ruiskuorta päältä vähän raaputtanut. Ei kelpaa kukko. […]

Lue lisää

RASKAUTETTUJEN PUUTARHUREITTEN VIRKISTYSLEIRI

Haen paikkaa raskautettujen puutarhureitten virkistysleirille. Kesä on nimittäin ollut kaikessa kuivuudessaan raskas, mutta ylettömän satoisa. Päiväni menivät kasteluletkuja kanneskellessa ja vettä viruttaessa. Nyt sitten hukun satoon. Puutarhani rankaisee minua. Eivät edes tuholaiset ole sitä löytäneet. Myyriä ei ole näkynyt koko kesänä, potut ovat siis paisuneet ja monistuneet vaoissaan, eivät edes vettä ole vaatineet. Paloaseman pusikoista […]

Lue lisää

ANIMALIA- HOI!

Kuopioon on kyhätty kesäturitien houkutteeksi eläinpuisto. Puisto on tässä yhteydessä aivan liian ylevä termi. Osuvampi voisi olla eläinvankila, -putka, -säiliö. Mikä tahansa. Niin on järkyttävä paikka se laaja lauta-aitausalue, jossa viittä vaille kotoiset isokokoiset eläimet (naudat, laamat, vuohet ym.) pakkoviettävät päiviään lauta-aitojen takana mustaksi kalutussa ja auringon kärventämässä ympäristössä. Mielen se saa väkisinkin surkeaksi. Missä […]

Lue lisää

HEINÄPOUTA (-SHOWTA)

Olen totisesti todentanut, että isoisän viikate on lyömättömästi paras heinänkatkaisukapine. Muut ovat joutavia helponnäköisiä mutta tuskaa tuottavia heräteostoksia. Olen kiitollinen Eelikselle, naapurikujan entiselle asukille, joka opetti minut liippaamaan. Ei se tosin minulta koskaan tule sujumaan niin rytmisen taitavasti kun häneltä. Mutta terän saan kuitenkin terävämmäksi. Ruohonkatkomiskapistuksia on liiterissäni moneen lähtöön. Bensatrimmeristä sain tarpeekseni, kun se […]

Lue lisää

LOMAN KYNNYKSELLÄ

Suomessa on satoja tuhansia kansalaisia, jotka jäävät lomalle tulevana viikonloppuna. On fiilistelyn aika. SE tulee nyt. Olenko valmis? Ainakaan minulla ei ole valmista lomatekemislistaa. Pitäisiköhän laatia se nyt? On aikaa vielä huominen. Loma alkaa viinijuhlilla. Pitäisi ohjelma kaivaa jostain. Tanssiit ja soitkin menivät ohi huomaamattani, oli muita hommia. Viinijuhlien jälkeen voisi lähteä reissuun. Morjenstamaan kaikkia […]

Lue lisää

MINÄ PANEN, SINÄ PANET

PANITKO siemeniä itämään purkkeihin tänä vuonna? Voi tokkiisa PANIN, PANIN. Vaan ei nuo hyvin lähteneet. Piti PANNA kasvimaahan valmiita kaupan taimia. Eilen PANIN vähän huulipunaa, kun piti näyttää fiksulta. Tavallisesti en PANE lainkaan. Jutun luistamiseksi ainoastaan välillä huulirasvaa. Kun tulin töistä, PANIN teen kielumaan ja uunin päälle. Teki mieli PANNAria. Päälle PANIN rutkasti omenhilloa. Nam. […]

Lue lisää

HULLU PUUTARHURI

Olen pähkähullu puutarhuri. Katoava luonnonvara. Muisto isoäitiemme ajoilta. Sillä eihän kukaan enää viljele omaa ruokaansa. Nykyään syödään kaikenmaailman intian ihmeellisyyksiä, sellaisia ei omalla kasvimaalla pysty kasvattamaan. Perunaa ei syö kukaan, paitsi minä ja äitini. Hullu minä olen, ajattelin vetäessäni ensimmäistä kertaa saappaita jalkaani toukotöiden alkaessa. Kehtuutti. Aurinkokin piiskasi kuin uhalla, näännytti säteillään. Ja sitten kesä […]

Lue lisää

LINTUTORNIN TYHJYYS

Käyn joka keväänä kerran lintutornissa. Vaikka en juurikaan tunne lintuja, enkä opi uusia vaikka kuinka yrittäisin. Ajankohta vierailulle sijoittuu jonnekin vapun ja äitienpäivän välille. Joskus törötän tornissa liian varhain, joskus myöhästyn. Ei sillä väliä. Keväinen aamuretki on vain niin mukava. Tänä vuonna tein linturetken Keskimmäisen torniin äitienpäivän aamuna. Aurinko rojotti taivaankannella jo klo 5 kun […]

Lue lisää