HALI HALI PUSI PUSI

Tulin juuri Lippumäen remontoidusta uimahallista, haltioituneena. Paikka oli uusittu paitsi toimintaa, niin myös estetiikkaa ajatellen. Niin sen pitääkin mennäkin. Hallissa oli vähän väkeä, olihan aamu. Työssäkäyvät tekivät poislähtöään, eläkeläiset sisääntuloaan. Rannekkeen käyttöön olin tottunut jo Kuntolaaksossa viime talvena, kun tätä remonttia uurastettiin. Pukuhuoneet selkeät ja siistit, koppejakin oli lisätty. Säikähdin jo, että onko vaaka viety […]

Lue lisää

HISTORIAA ROSKIIN

Jäin eläkkeelle. Viimeisinä työpäivinä täytin roskasäkkejä muistiinpanoilla, kansioilla, kirjoilla, tavaroilla. Koko työelämäni neljäkymmentä vuotta muoviin ja poltettavaksi. Kaikki tarpeetonta. Nuo vuodet vilistivät silmissäni: kongressit, kokoukset, opintomatkat, työpaikan kehittämispalaverit, keskenjäänyt tutkimus, kuvat tyhypäivistä (niin, ennen oli sellaisia). Kukaan ei tuota tietomäärää eikä muistoja enää kaipaa. Reilu viisi vuotta sitten Savon Sanomat muuttui kooltaan pienemmäksi, sivut aakolmosiksi. […]

Lue lisää

SADE ON IHANAA!!!

Kesän kitumisen, nääntymisen, kuivumisen, tylsistymisen, hikoamisen, unettomuuden ja minkään tekemisen haluttomuuden jälkeen alkoi IHANA ropina! SADE! Toivottavasti näin kuumaa kesää ei enää tule ja tämä jää viimeiseksi. Kuumuus alkoi jo  juhannukselta, samoin kuin lomani. Vain viimeisen viikon loppupuoli toi luonnon vettä pihoilleni ja  viljelyksilleni, koko kesän sain sitä kantaa ja laskea letkuilla iltamyöhään saakka. Sadettajasta […]

Lue lisää
haasia ympäristötaiteena (kuva: leenaraveikko)

JUHANNUS ON JUSTIISA

Kesäpäivän seisaus, aamuhetki. Koiranputkiharsoa pyörätien sivu, morsiushuntua. Kostea kuumuus jo nyt. Rauhalahden hevoset heiluttavat harjattuja häntiään, leiriytyjät nukkuvat yhä. Vai voiko sanoa leiriytyjät, heillähän on vaunuissaan ja autoissaan kaikki mukavuudet. Minulle leiriytyminen tarkoittaa telttaa, trangiaa, makuupussia ja telttapatjaa. Linnut maalaavat äänimaiseman, en vieläkään tunne niitä.  Niin monta kevättä olen luvannut itselleni opetella tunnistamaan niitä. Viikonloppuna […]

Lue lisää

MINÄKÖ (-KIN) TUBETTAJA?

En olisi ikinä uskonut, että minä, multavarpainen retroyksilö, muutosvastarintainen hipsteri, luomupiipertäjä, heittäytyisin  2000-luvun moderniksi tubettajaksi. Mutta niin siinä kävi. Sointuvat, esiintyvä runo-musiikkiryhmämme koki jo toisen hiljaisen kevään, kun jouduimme laittamaan pillit (tai oikeastaan pianon, sellon ja huilun sekä runoniput) takaisin taskuun ja miettimään muuta tekemistä. Estradeille, pienillekään, ei ollut asiaa. Youtube! Videoidaan esityksemme ja laitetaan […]

Lue lisää

KEVÄTMANIAA

Kevät on järkyttävää aikaa. Kaikkea on liikaa: intoa, haaveita, kiihkoa. Ei ennätä muuta kuin säntäillä, aloittaa yhden homman reunasta ja hypätä seuraavaan. Tulee mieleen kouluajalta Unski, biologian opettajamme, joka ohitohottaessaan sanoi: Nyt on niin kiire, ettei ennätä huomenta sanoa. Juuri niin. Kevät on yhtä kuin kiire. Kilpajuoksu ajan kanssa. Ainakin puutarhaihmisille. Maniaa on liikkeellä myös […]

Lue lisää

ÄIDEILLE, KAIKILLE

Aamun Savon Sanomista minut pysäytti Laura Roinisen kolumni tahattomasta lapsettomuudesta, joka tänään äitienpäivänä on kipeä kolo monen naisen sisimmässä. Kolo, josta ei puhuta, joka kierretään kaukaa. Kaikilla ei ole lapsia, mutta kaikilla on äiti. Elävä tai edesmennyt. Muistakaamme heitä, ei ainoastaan tänään äitienpäivänä, vaan useimpina päivinä. Käy tervehtimässä, kahvilla, rupattelemassa, auttamassa kotitöissä, vie hänelle tuulahdus […]

Lue lisää

HIIHTOKÄVELY LANSEERATTU!

Hiihtolajeja on moneen lähtöön: on maastohiihtoa, mäkihiihtoa, umpihankihiihtoa, ampumahiihtoa, nyt myös kävelyhiihtoa. Lajia tosin pitää vielä hioa ja terävöittää, jotta se kelpaisi olympialajiksi. Talven viimeinen hiihtoreissu näissä maisemissa Petosen Y-mallisella rantaladulla sujui osittain kävellen, aivan kuin jonkinsortin esteradalla. Aurinko oli nimittäin paikoin niellyt lumet laduilta ja siltojen alla puolestaan oli nilkkoihin saakka ulottuvia lätäköitä. Osa […]

Lue lisää

NOIDATKO ILKEITÄ?

On se kumma juttu. Vuosi vuodelta varmemmin näen peiliin katsoessani noidan. Siis silloin harvoin kun peiliin vilkaisen. Jotenkin se näyttää tutulle eikä ollenkaan pelottavalle. Olen aina pitänyt noidista. Vaikka Hannun ja Kertun noita oli melkoisen ilkeä, saattoi hän olla poikkeus. Minusta noidat ovat hauskoja, itsenäisiä, anarkistisia toisinajattelijoita, vanhuksia, jotka osaavat irrotella ja olla oma itsensä. […]

Lue lisää

KUOLLUTTA ELÄMÄÄ?

Kyllä oli kuollut Kuopion tori, mualiman napa, lauantaina. Muutama koju, maskinaamainen kaupunkilainen, talven kohmettama muovipussiin kääriytynyt luojanluoma kotelossaan ja Kuopion virallisen infovalotaulun takana kusta lorottava kansalainen. Siinä kaikki. Mutta kuolleempaa on silti etelässä. Pääkaupunkiseudulla. Siellä elämä alkaa olla jo kärsimystä. Kiinni ovat uimahallit, kirjastot, elokuvat ja teatterit, nyt myös ruokaravintolat. Ei ollut siellä muutamaa viikkoa […]

Lue lisää

MEDIA VAIKUTTAA

Painettu sana on yllättävän tehokas, kun se printataan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Silloin se osuu maaliinsa. Näin tapahtui 2½ vuotta sitten, kun maakuntamme mahtilehdessä julkaistiin muutama tehokas artikkeli itä-suomalaisesta puheterapeuttipulasta. Tällä reunalla Suomenmaata puheterapiaan pääsee vain ankarasti ja pitkään jonottamalla, vuosi ei ole mitenkään harvinainen aika. Monet saavat tyytyä lopulta lyhyeen terapiajaksoon, jotkut vain […]

Lue lisää

JOS EI KIRJOJA

Mitenkähän olisin selvinnyt – tai selviäisin – tästä koronasta ilman kirjoja ja kirjastoja. En mitenkään. Olen aina ahminut niitä bulimikon tavoin. Aloitin kirjojen ahmimisen, kun lapsena muutimme Kuopioon, ison kirjaston tuntumaan. Kotoani pääsi Museokatua pitkin suoraan kirjaston aarteiden kimppuun, aarrearkku sijaitsi silloin nykyisen museon takapihan puolelta avautuvan oven takana. Siellä oli lasten osasto: hyllysotalla luettavaa. […]

Lue lisää

PUKIN KAAMOSMASENNUS 2. osa

(jatkuu) Savoon saapuessaan pukki on jo täpinöissään ja löytänyt joulumielensä. Iisalmeen hän jättää pari pakettia, anarkistinen kun nyt vielä on, niin ihan summassa ja mutikassa. Ei huomaa, että toinen jää ongelmajäteasemalle ja toinen vuokra-asuntotoimistoon. Kuopiossa pukki on jo hurmiossa. Lauleskelee vanhoja kunnon kulkusia jäätyneitten partakarvojensa takaa ja lyö huopikkaalla tahtia reen laitaan. Porojen hengitys vinkuu […]

Lue lisää

PUKIN KAAMOSMASENNUS 1. osa

Joulupukki istuu masentuneena kiikkustuolissaan, lykkii harvakseltaan vauhtia harmaalla sukallaan. Muori on poistunut paistamaan pipareita yritettyään turhaan saada pukkia puhetuulelle. Pukkia ei yksinkertaisesti huvita jokajouluinen rekiretki Korvatunturilta Hankoon ja siksakkia poikki Suomen. Pakkastakin on tänä vuonna enemmän kuin monena aikaisempana ja lisänä viiltävä pohjoisviima.  Korvatunturilla ei ole nähty aurinkoa muutamaan viikkoon. Masentaa, juuri kun pitäisi olla […]

Lue lisää

TEATTERIPLÄJÄYS

Syksy hurahti teatteritta. Päätin korjata virheen ja hommasin itseni teatteriin kolmena peräkkäisenä viikonloppuna: Tämä on ryöstö, Kesäkirja ja Kaksoiselämää. Hienoja kaikki, kukin omalla tavallaan, urakka kannatti tehdä! En ole varsinaisesti farssin ystävä, mutta katson niitä ihan mielelläni kesäteatterissa. Sinne Tämä on ryöstö sopisikin vallan mainiosti. Mutta tästä pläjäyksestä pidin. Lavasteet olivat oivalliset, niitä vaihdeltiin näppärästi. […]

Lue lisää

HALLOWEEN VAI KEKRI?

Haravoin syksyn viimeisiä jäisiksi kohmettuneita lehtiä, peittelen kukkapenkit huovalla, viritän kellariin myyrännakit, katkaisen sähköt ja työnnän mökin oven tiukasti kiinni: Nähdään keväällä! Joka syksy tämä on yhtä haikeaa, vaikka sadonkorjuun näännyttämänä sitä aina odotankin. Toistelen toistelemasta päästyäni, että syksyn paras maisema/näky silmilleni on lapiolla mustalle mullalle käännetty pelto. Siinä sielu lepää. Ihan oikeasti. Mutta tämä […]

Lue lisää

KUOLEMATOIMISTO

Koin läheisen kuoleman. Ja samalla sen, miten byrokraattinen maa Suomi on. Kaunis luonnollinen kuolema kääntyy omaisten hermoja raastavaksi paperiviidakoksi, jossa ei ole minkäänlaisia opastekylttejä. Ensikertalaiselle viidakko on lähes mahdoton läpäistäväksi. Ilman diagnoosia ei voi kuolla Suomessa. Ei voi kuolla vanhuuteen ja elämänväsymykseen. Ei voi hiipua pois. Pitää olla diagnoosi. Sitä perää lääkäri kuolintodistukseen. Ja Kela […]

Lue lisää

HIIVATIN HANHET

Mökkikylämme rantaan pesiytyi alkukesästä valkoposkihanhipariskunta. Ei kutsuttu, kuokkavieraana tulivat. Saivat riettaat kolme poikasta, onneksi niistä yksi katosi. Ei löydy kylästämme niille hyväkkäille ystäviä. Paskovat uimarantamme kelvottomaksi. Lapiosotalla kannoimme noita korankakan kokoisia pökäleitä rannalta pois. Aloitimme sodan. Joku puutarhuri luki jostain – facebookista tietenkin, että nuo oliot vihaisivat lipstikkaa. Sitähän riittää kylällämme. Silppusimme sitä rantaan leveän […]

Lue lisää

JUUTTAAN JÄNIKSET

Jänikset ovat riesa, kukaan tuskin väittää vastaan. Puutarhurin vihollisia eturintamassa. Reviirisota noitten pomppivien hyväkkäiden kanssa alkoi jo keväällä ja jatkuu yhä. Minä olen merkannut pihani kasvimaan katiskaverkolla ja se hittovie tarkoittaa, että sen saa ylittää vain luvallani. Mutta kovin on ymmärtämätöntä jänisten suku. Aidasta huolimatta loikkivat yli ja söivät kaksi riviä tilliä ja puoli salaattia. […]

Lue lisää

KESÄAAMUJA

Aamut ovat mun juttu. Kesäaamut erityisesti. Valo herättää jo ennen kuutta, kroksit jalkaan ja uimaan. Naapureilla vielä verhot tiukasti alhaalla. Rannan joutsenet väistävät kohteliaasti hieman sivummalle. Vesi on lämmintä hunajaa, ihanasti ihon pinnalle jäävää eliksiiriä. Hiljaisuus, jota täyttää lokkien yksittäiset kirkaisut, ruohikossa rapisevat rastaat. Jooga venyttää raajani kauemmas kehosta, taittaa jäykät polvet linkkuun, kiertää rankaani […]

Lue lisää

SELVIYTYMISTARINOITA

Tarinoita on yhtä monta kuin kansalaistakin. Jokaisella oma keinonsa selvitä tästä eristyksen, välttelemisen, pesemisen, kieltäytymisen ajasta, joka saattaa jatkua ja jatkua, herra ties kuinka kauan. Jos tästä tulee suurin piirtein pysyvä olotila, entäs sitten? Menisi yhteiskunta uusiksi. Maaltapaon tilalle tulisi maallepako. Kohta loppuvat tyhjät perintömökit rannoilta, tai onko tuolla väliä edes onko mökillä rantaa lainkaan. […]

Lue lisää