ISÄTTÖMÄT ONNITTELUT

Onnea huomenaamulla kaikille arvokkaille isille ja vaareille! Minä en koskaan ole saanut viettää isänpäivää. Se keksittiin vasta sen jälkeen kun lapsuudenperheeseeni jäi isän mentävä aukko. Ja tuo aukko oli kipeä. Elettiin 60-lukua, eihän siihen aikaan perheet hajonneet. Meidän hajosi ja alkoi isätön lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Kiitos rohkean ja vahvan äitimme selvisimme aikuisiksi ja äideiksi, […]

Lue lisää

ILMAISIA FILLAREITA

Äimistyttää miten paljon hylättyjä, varastettuja, unohdettuja ja muilla tavoin taakse jätettyjä pyöriä on tien poskessa ja metsän rajassa matkalla Petoselta keskustaan. Jokunen on lukittu, useimmat lukottomia, yksi oli pyörätiellä selällään ketjut kintuissa pari viikkoa sitten. Kyllä harmittaa. Minä kun olen ehdoton fillarifani, en millään voi ymmärtää miten joku voi unohtaa ja jättää parhaan ystävänsä. Ystävän, […]

Lue lisää

LEHTIPUHALLIN -FUN CLUB

Legenda kertoo, että Jumalakin lepäsi – seitsemäntenä päivänä. Kiirettä piti varmaan nuo kuusi päivää. Omassa elämässäni nuo kuusi työntäyteistä ajanjaksoa eivät ole päiviä vaan kuukausia: toukokuusta lokakuuhun. Sen ajan pitää Luoja puutarhurinsa kiireisenä, jotta ei pääse Hänen luomansa, esivanhempiemme tai naapureiden esivanhempien kaskeama maapala rikkaruohoille antautumaan. Sillä nyt kyllä sielu lepää, vaikka kulunut sanonta onkin. […]

Lue lisää

MESSU SIELLÄ MESSUT TÄÄLLÄ

Sunnuntaina olin Turun kirjamessuilla. Koska rakastan lukemista ja kirjoja. Ja kirjahyllyt aarteineen viehättävät minua siellä missä niitä näenkin. Messut siitä millainen haluan olla. Moisen mainoksen havaitsin ohikulkiessani Helsingin messuhallin seinässä. Melko absurdia. Pitäisikö minun mennä messuille kävelemään ja katselemaan kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia onkaan olemassa olla Leena.  Eikö se, millainen haluaa olla, nousekaan ihmisen sisältä? […]

Lue lisää

KENEN RATTAAT?

Koko viime viikon ehjät sateenvarjorattaat lojuivat kauppakeskus Hermannin edessä pyörätien poskessa. Kukaan ei tuntunut niitä kaipaavan. Mitä oli tapahtunut? Äiti (miksei isä?) työnsi esikoistaan rattaissa somettaen samalla kännykkäänsä. Muksu putosi kyydistä. Kun äiti/isä asian sitten huomasi, luuli hän lähteneensä kotoa ilman esikoistaan. Ajatuksissaan. Tökkäsi sitten rattaat tien sivuun, mitä noita tyhjiä työntämään. Muksu unohtui Hermannin […]

Lue lisää

SÄILÖNTÄTEHDAS MAKU JA NAUTINTO

Maku ja Nautinto käy täydellä teholla. Kattilat kiehuvat ikkunat huuruun, kuivurin jatkuva hyrinä peittää Radiosuomen keskiviikkoillan luontoradion, kompostikuppi täyttyy tuon tuosta, on kipaistava pihan perälle sitä tyhjentämään. Taivaalliset tuoksut täyttävät huushollin. Maku ja Nautinto raastaa, jyystää, kuorii, pilkkoo, kypsentää ja tekee uusia kokeiluja sekoittamalla raaka-aineksia mielin määrin. Kaikki talteen. Kesä talteen. Kelloon ei katsota, leiptyön […]

Lue lisää

LANTTUKUKKO KIEKAISI

Kello oli 2.30, heräsin lanttukukon kiekaisuun: Olen valmis. Silmät ummessa uunille ja virta pois. Keittiössä taivaallinen tuoksu. Lanttukukon ystävät vain ovat vähissä. Monenako vuonna vein työpaikan kahvipöytään elokuussa lanttukukon kertoakseni sillä, että sadonkorjuuaika on käynnissä, nauttikaa siitä ystävät. Mutta takaisin kotiin sain sen kainalossani kiikuttaa, vain joku oli ruiskuorta päältä vähän raaputtanut. Ei kelpaa kukko. […]

Lue lisää

RASKAUTETTUJEN PUUTARHUREITTEN VIRKISTYSLEIRI

Haen paikkaa raskautettujen puutarhureitten virkistysleirille. Kesä on nimittäin ollut kaikessa kuivuudessaan raskas, mutta ylettömän satoisa. Päiväni menivät kasteluletkuja kanneskellessa ja vettä viruttaessa. Nyt sitten hukun satoon. Puutarhani rankaisee minua. Eivät edes tuholaiset ole sitä löytäneet. Myyriä ei ole näkynyt koko kesänä, potut ovat siis paisuneet ja monistuneet vaoissaan, eivät edes vettä ole vaatineet. Paloaseman pusikoista […]

Lue lisää

ANIMALIA- HOI!

Kuopioon on kyhätty kesäturitien houkutteeksi eläinpuisto. Puisto on tässä yhteydessä aivan liian ylevä termi. Osuvampi voisi olla eläinvankila, -putka, -säiliö. Mikä tahansa. Niin on järkyttävä paikka se laaja lauta-aitausalue, jossa viittä vaille kotoiset isokokoiset eläimet (naudat, laamat, vuohet ym.) pakkoviettävät päiviään lauta-aitojen takana mustaksi kalutussa ja auringon kärventämässä ympäristössä. Mielen se saa väkisinkin surkeaksi. Missä […]

Lue lisää

HEINÄPOUTA (-SHOWTA)

Olen totisesti todentanut, että isoisän viikate on lyömättömästi paras heinänkatkaisukapine. Muut ovat joutavia helponnäköisiä mutta tuskaa tuottavia heräteostoksia. Olen kiitollinen Eelikselle, naapurikujan entiselle asukille, joka opetti minut liippaamaan. Ei se tosin minulta koskaan tule sujumaan niin rytmisen taitavasti kun häneltä. Mutta terän saan kuitenkin terävämmäksi. Ruohonkatkomiskapistuksia on liiterissäni moneen lähtöön. Bensatrimmeristä sain tarpeekseni, kun se […]

Lue lisää

LOMAN KYNNYKSELLÄ

Suomessa on satoja tuhansia kansalaisia, jotka jäävät lomalle tulevana viikonloppuna. On fiilistelyn aika. SE tulee nyt. Olenko valmis? Ainakaan minulla ei ole valmista lomatekemislistaa. Pitäisiköhän laatia se nyt? On aikaa vielä huominen. Loma alkaa viinijuhlilla. Pitäisi ohjelma kaivaa jostain. Tanssiit ja soitkin menivät ohi huomaamattani, oli muita hommia. Viinijuhlien jälkeen voisi lähteä reissuun. Morjenstamaan kaikkia […]

Lue lisää

MINÄ PANEN, SINÄ PANET

PANITKO siemeniä itämään purkkeihin tänä vuonna? Voi tokkiisa PANIN, PANIN. Vaan ei nuo hyvin lähteneet. Piti PANNA kasvimaahan valmiita kaupan taimia. Eilen PANIN vähän huulipunaa, kun piti näyttää fiksulta. Tavallisesti en PANE lainkaan. Jutun luistamiseksi ainoastaan välillä huulirasvaa. Kun tulin töistä, PANIN teen kielumaan ja uunin päälle. Teki mieli PANNAria. Päälle PANIN rutkasti omenhilloa. Nam. […]

Lue lisää

HULLU PUUTARHURI

Olen pähkähullu puutarhuri. Katoava luonnonvara. Muisto isoäitiemme ajoilta. Sillä eihän kukaan enää viljele omaa ruokaansa. Nykyään syödään kaikenmaailman intian ihmeellisyyksiä, sellaisia ei omalla kasvimaalla pysty kasvattamaan. Perunaa ei syö kukaan, paitsi minä ja äitini. Hullu minä olen, ajattelin vetäessäni ensimmäistä kertaa saappaita jalkaani toukotöiden alkaessa. Kehtuutti. Aurinkokin piiskasi kuin uhalla, näännytti säteillään. Ja sitten kesä […]

Lue lisää

LINTUTORNIN TYHJYYS

Käyn joka keväänä kerran lintutornissa. Vaikka en juurikaan tunne lintuja, enkä opi uusia vaikka kuinka yrittäisin. Ajankohta vierailulle sijoittuu jonnekin vapun ja äitienpäivän välille. Joskus törötän tornissa liian varhain, joskus myöhästyn. Ei sillä väliä. Keväinen aamuretki on vain niin mukava. Tänä vuonna tein linturetken Keskimmäisen torniin äitienpäivän aamuna. Aurinko rojotti taivaankannella jo klo 5 kun […]

Lue lisää

VINTAGE-MAKKARAA

Miten ne menivätkään ne historian ajanjaksot: jääkausi -> kivikausi -> vanha -> vintage -> retro -> nykyaika. Tuo vintage on kyllä metka sana, sille ei netistä löytynyt määritelmää.  Mitkähän vuodet se kattaa? Netistä löytyi vain viittauksia viiniin ja pornoon. Onkohan vaatekertani vintagea, kun perusmallisto taitaa olla parin kymmenen vuoden takaa (aluskerta on tosin hiukan tuoreempaa). […]

Lue lisää

TULONHANKKIMISKULUT – RAHALAHJA

Vuoden 2017 tuloistaan jokainen palkansaaja saa 750 euron rahalahjan verottajalta. Suomella on varaa. Paljonko lie palkansaajia, jokunen miljoona. Se tekee, jumankauta, se tekee paljon! Muistissa on vielä aika, kun pinosin veroilmoituksen väliin lemmareilla niputettuja kuitteja: todisteita siitä, että palkan tienaamiseen minulta kuluu myös omia varoja. Kuitteja koulutuksista, suojavaatteista, hankkimistani kirjoista ja muista työhön liittyvistä välineistä, […]

Lue lisää

OODI PYÖRÄLLE

Janne Niiranen kirjoitti tänään tosi asiaa SS:ssa otsikolla: Pyöräily ansaitsee ylistyslauluja. Tässä yksi sellainen. Sinä kaksipyöräinen jalkojeni korvike virtaviivainen, tankosarvinen kulkupelini, olet korvaamaton kapistus kesästä talveen, keväästä syksyyn. Ilman sinua olisin harmaa nuhjake sisätiloissa kulahtanut ihmisenkuvatus, unenpöppörössä työpaikalleni saapuva nukkuneen iltarukous. Mutta sinun kanssasi herään aamuun, kevään liverrysten konserttiin, herään nousevan auringon lämpöön alamäkien vauhtihurmaan. […]

Lue lisää

TILINPÄÄTÖS

Huhtikuu, vuosikokousten ja tilinpäätösten aika. Nyt teen lumitilinpäätöksen. Voittopuolella on lumen runsauden ja auringonvalkeuden tuoma riemu. Lumileikit pulkkamäkineen ja lumiukkoineen. Ja hiihtämisen ilo, jota kesti ja kesti. Latujen hyvä verkosto ja kunnossapito sekä maalla että veden päällä. Siitä kiitos kaupungille. Ja Pilpan majan talkoolaisille kumarrus ja kiitos siellä nautituista kahvikupposista ja pullista. Noista kaupungin parhaista. […]

Lue lisää

AJELEN ROMULLA

Postilaatikkooni tipahti viikolla värikäs tarjouskirje: Maksamme autostanne (autoni rekisterinumero) 2500 euron romutuspalkkion! Kun vaihdatte sen uuteen xxx-merkkiseen. Minunko Kiesini romu? Ratti siinä kääntyy vinkumatta, pyörät taipuvat kaikkiin ilmansuuntiin, vaihteetkin tallella laatikossaan. Jarrutkin taas toimivat pienen säädön jälkeen, nyt se pysyy paikallaan rinteessäkin kuin kärpänen katossa. Ei kuulu ylimääräisiä ääniä ajaessa, tosin en niitä ennättäisi kuunnellakaan, […]

Lue lisää

LUMISADE HENGITTÄÄ

Lumisade sakenee suurin hiutalein. Kotonapäin tällaiset olisivat räntälämpäreitä, täällä puhdasta lunta. Pakkasta parikymmentä. Ei tuule, melkein voi kuulla lumihiutaleiden läiskähdykset neitselliselle hangelle. Metsän eläimet ovat yhä kätkössä lumen alla ja piiloissaan kivien ja kantojen koloissa. On vielä talvi, vaikka aurinko paistaa kirkkaasti. Hangella näkyy niukasti käpälien tallomia polkuja. Nyt lumisade hengittää keveämmin, hiutaleet harvenevat. Pysähdyn, […]

Lue lisää

(ÄLY)KÄNNYKKÄROVIO

(Äly)kännykkänismi ei ole pelkästään kansantauti vaan suorastaan pandemia. Ihmiskunta on mennyt halpaan ja antanut sen tapahtua vastaanpanematta ja vastalääkettä miettimättä. Kuinka niin on päässyt tapahtumaan? Sitä potevat jo eskarilaiset ja ekaluokkalaiset, lapset saavat ensimmäiset kännykkänsä jo ennen kuin osaavat lukea. Vanhemmat eivät enää puhu lapsilleen. Parivuotiaille annetaan älypuhelin käteen, sieltä kun avautuu niin ihania videoita. […]

Lue lisää