ÄIDEILLE, KAIKILLE

Aamun Savon Sanomista minut pysäytti Laura Roinisen kolumni tahattomasta lapsettomuudesta, joka tänään äitienpäivänä on kipeä kolo monen naisen sisimmässä. Kolo, josta ei puhuta, joka kierretään kaukaa.

Kaikilla ei ole lapsia, mutta kaikilla on äiti. Elävä tai edesmennyt. Muistakaamme heitä, ei ainoastaan tänään äitienpäivänä, vaan useimpina päivinä. Käy tervehtimässä, kahvilla, rupattelemassa, auttamassa kotitöissä, vie hänelle tuulahdus omasta elämästäsi, terveiset, kuulumiset, vie ulos kevätpäivään katsomaan viimeisiä lumipälviä, sorsia puron varrella, leskenlehtiä ojien reunoilla. Kosketa, sano, että olet tärkeä.

Äidithän ovat äärettömän tärkeitä, tärkeimpiä. He turvasivat polkumme ja perusturvallisuutemme kun olimme pieniä, opettivat kuinka tullaan toimeen muiden ihmisten kanssa, miten veistä ja haarukkaa käytetään, kuinka kiitetään ja pyydetään anteeksi. He kokivat huolta peräämme silloin, kun läksimme omille poluillemme, nuorena usein luvattakin. Ja lopulta omaan elämäämme luvan kanssa.

Äidin huoli ei lopu koskaan. Aina hän seuraa sensitiivisin silmin sinua, arvailee mielenmaailmaasi silloinkin kun et siitä puhu. Siinä kyvyssä äidit ovat yliluonnollisia.

Muista siis äitiäsi varsinkin tänään. Elossa olevaa äitiäsi voit koskettaa, silittää, mutta haudalla läsnä on vain kiitollinen ja surullinen itku. Kiitos äiti.

 

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Kaunis kirjoitus. Huoneentaulu, suurta totta joka sana.

  • Leena Raveikko

    Kiitos, Seija. Äitinä olemisen monia ulottuvuuksia tulee toki mietittyä vuoden jokaisena päivänä erilaisissa käänteissä. Mutta tänään, aihe herkistää eri tavalla….

Jätä kommentti

*