Minua keitättää Kuopion kaupungin rakentamisen politiikka. Savon sanomat uutisoi 27.4.22 lähes koko aukeamalla ison kuvan kera siitä, että jälleen kerran rakentamisen suunnittelu meni pieleen. Savilahden kallion sisään louhittava tapahtumakeskus tuleekin lähes kaksi kertaa niin kalliiksi kuin alun perin ajateltiin, nyt se on jo 45 miljoonaa, mikä tuskin on edes lopullinen summa. Kuntalaisten rahoistahan tässä ruletissa on kysymys.
Tarvitaanko todella Kuopiossa tuollaista valtavaa tapahtumahallia? Onko täällä niin paljon tapahtumia ja ennen kaikkea maksavia tapahtumien järjestäjiä, etteivät nykyiset liikunta- ja tapahtumapaikat riitä ja että moinen halli kannattaa? Suuruudenhulluutta, sanon minä. Meillä on jo riittävästi urheiluareenoita eri lajeille, lisäksi käytettävissä on koulujen, kirkkojen ja nuorisotalojen urheilutilat. Täyttä ei ole niissäkään. Liikunnan harrastajia on paljon, mutta monesti salivuokrat ovat sitä luokkaa, että osa porukoista joutuu kääntymään kantapäillään.
Tässä taannoin marmatin blogissani Kuopion asuntorakentamisvimmasta. Sekin on mennyt jo aivan hullun myllyksi. Tuntuu, ettei kaupunkialueella ole minkäänlaista suunnitelmaa rakentamiselle, isolla rahatukolla saa aloittaa kerrostalon rakentamisen minne haluaa. Ja jälki on sen näköistä, minua ainakin hävettää kotikaupunkini nykyinen ilme. Uutta pieniasuntoista korkeaa kerrostaloa on ilmestynyt sekä pääkatujen että rännikatujen reunojen täytteeksi. Niin on täyteen rakennettu, ettei edes kymmentä senttiä ole aina jätetty jalkakäytävän ja rakennuksen ulkoseinän väliin. Kaupungilla kerrotaan, että Kuopioon ei ole saatu suunnitteluarkkitehtejä avoimiin virkoihin ja se kyllä näkyy katukuvassa. Jostain syystä kaupunki työnantajana ei ole houkutteleva.
Vuokra-asuntoja on nyt yllin kyllin, sillä kalliit keskustan kopit eivät mene kaupaksi. Mutta Savilahteen on silti tulossa suunnitelman mukaan rutkasti lisää asuntoja. Opiskelijoilleko? Pitääkö opiskelijoiden välttämättä saada asua oppilaitoksensa kupeessa? Eivätkö nuorten jalat kestä kävelyä, eikö joka risteyksessä ole sähköpyöriä ja -potkulautoja ajella opin ahjon ja kämpän väliä? Tuskin tässä kaupungissa on kärsitty opiskelija-asuntopulasta, tyhjiä asuntoja on valita asti.
Tämä rahan räiskiminen rakentamiseen on tietenkin pois muista rahaa tarvitsevista kohteista? Sosiaali- ja terveydenhuollolla menee huonosti. Vanhusten hoito on kuralla, erityislasten perheet tiukilla ja tukia vailla, terveydenhuollon vastaanotoille jonottaminen on arkipäivää. ”Pienet” vaivat on hoidettava kotikonstein. Ja samaan aikaan tyytymättömyys palkkoihin ja resursseihin on saanut kunta-alan työntekijät kypsymään ja nousemaan lakkobarrikadeille. Noloa on myöskin Minna Canthin Kanttilan jääminen lahoamaan keskelle Kuopion kulttuurikeskusta, tämä itkettää kulttuurikuopiolaisia. Ei hyvältä näytä.
Kysymys on meidän kuopiolaisten verorahoistamme ja niiden käytöstä. Eikö asia viime kädessä ole kuitenkin niin, että kyseessä on sama iso kuntalompakko, josta rahaa jaetaan? Kuntalaisten tarpeista huolehtimiseen ja uuden rakentamiseen. Perusasiat pitäisi ensin saada kuntoon, ennenkuin aletaan satsata ylellisyyksiin, jollaista esimerkiksi tapahtumakeskusluola edustaa. Suu säkkiä myöten, opettivat jo isovanhempamme.
seija.hamalainen
Täyttä, painavaa asiaa. Sinäpä sen kirjoitit; rahojen käyttö ei palvele niiden maksajia, vaan niillä rahoitetaan suuruudenhulluja virityksiä. Jos yksityinen taho laittaa hankkeeseen jonkun roposen kuin syötiksi, kaupunki eli me maksamme moninkertaisiksi kohonneet kustannukset. Imagoa on helppo kohottaa ja pönkittää oman käsityksensä mukaiseksi toisten rahoilla.
Leena Raveikko
Kun tätä ajattelen, voin pahoin. Näin hoitaa maailman onnellisin kansa asioitaan!