MATKALLE LÄHTÖ

Kuka sanoo, että se on ihanaa? Ei varmasti ole. Nimittäin matkalle lähteminen. Työlästä se on, paljon hommakkaa, kuten lapsenlapseni sanoi 5-vuotiaana. Passin uusiminen, viisumianomukset liitteineen, rokotukset, matkavarusteet. Onneksi viimeksimainituista minulla on olemassa jo lista. Kaikki kun ei kuitenkaan mene putkeen.

Tavaroita kasaan haaliessani joudun kääntämään asumukseni nurin ja kun en etsimääni löydä, menen ja ostan uuden. Matkalaukkua pakatessani löydän sitten ne etsimäni polvihousut vaatekasasta matkalaukun vierestä. Kahden tunnin etsimisen jälkeen löydän passin printterin kannen alta. Kaiken keskellä puhelimeni mykistyy, muutama päivä ennen lähtöä. Apua! Miten selviän. Onneksi on vielä arki ja DNA-kaupasta apu löytyy kuten ennenkin. Kotimatkalla puhkeaa kumi pyörästä. No, sitä en matkalla tarvitse, perillä ajan vuokrapyörällä.

Vielä on tehtävää. Miten koti selviää ilman emäntää matkan ajan? Hommattava kukkien kastelija, postilaatikon tyhjentäjä, muistaa keskeyttää sanomalehden tulo, maksaa saapuneet laskut (tulevista ei väliä). Tämä kaikki on vihon viimeistä. Perhoset vatsassa johtuvat nimen omaan tästä etukäteisrumbasta. Kun pääsen junaan Kuopion asemalla, voin huokaista. Sitten mennään vain eteenpäin niillä eväin, jotka on voideltu.

Olenko edes perehtynyt matkakohteeseeni? Enpä juurikaan, kohde valikoitui tunnesyistä. En ole lukenut sikäläistä kaunokirjallisuutta, en katsonut Tarua sormusten herrasta (joka kuulemma kuvattu sikäläisissä maisemissa). Sen tiedän, että tulvat kurittivat maata muutama viikko sitten ja että sikäläisistä seteleistä poistetaan kuningattaren kuva. Areenasta katsoin maata esittelevän matkaohjelman, mutta se liikkui aivan eri sfääreissä kuin oma matkani, joka etenee jalan ja pyörällä pitkin maan kamaraa. Ei helikoptereilla, pikaveneillä ja retroautoilla. Menen siis soitellen sotaan, vaikka tämä sanonta huonosti istuukin tähän aikaan.

Matkustaminen on mahtavaa, nyt kun se on taas mahdollista, mutta tämä valmistautuminen ei. Jos lotossa voittaisin, voisin palkata kotiini siivoojan ja sisäkön pitämään kaiken kunnossa, mutta millaisen ammattilaisen voisin palkata pakkaamaan minut matkalle? Paikka olisi avoinna.

Kommentit

  • seija.hamalainen

    Hyvää matkaa, vaikka mahdollisesti näet kommentit vasta matkasi jälkeen. Tuskin Uudessa-Seelannissa (oikeinkirjoitus tarkastettu) Savo-blogit näkyvät muuten kuin ylösalaisin. Olemme siis jalkapohjat vastakkain, vai mitä?

  • Arja Hakala

    Upea tarina matkalle lähöstä, vaiherikas.
    Ergonomia huomioiden laukku on paras pakata muualla kuin lattialla.

    Kyllä matkalle lähöstä parhainta on reissun järjestelyasiat ja repun pakkaaminen.
    Kun taas matkustaminen on vaikein osio.

    Kodin siivooja on tärkeä henkilö.
    Hän /he käyvät meillä neljän viikon välein.

  • Leena Raveikko

    Ja vihontoiseksiviimeistä on myös se, että matkakuume sekoittaa ajatuksenradat niin, että kaikkea sattuu. Tänään putosi vielä puhelin maratonluisteluradalle, onneksi sen oli löytäjä kiikuttanut laivaravintolaan. Joten tallessa oli. Ja taas tuli todistettua, miten avuliaita (savolais)ihmiset ovat, kun joku on oikeasti pulassa. Kiitollisuudella ajattelen heitä.

  • Leena Raveikko

    Seijalle: SS:n blogit luen päällä seisten aamujoogan yhteydessä siellä perillä. Kihahtavatkohan ne silloin päähän?

Kommentointi on suljettu.