MIKSI MINUA RANGAISTAAN?

kurpitsakeittoa, bon appetit (kuva: leenaraveikko)

Kasvimaani rankaisee minua työntämällä mullasta ylisuuria kesäkurpitsoja, joihin hukun! Ne painavat kilosotalla ja ovat puolen metrin mittaisia, järkyttäviä. Nuo möllykät aiheuttavat minulle harmaita hiuksia, kun en enää keksi minne voisin niitä tarjota, survoa, tunkea, jakaa. Sukulaiset on jo niillä kyllästetty, työtoveritkin ovat osansa saaneet. Olen syönyt kurpitsalettuja, leiponut kurpitsaleipiä ja -kakkuja, olen valmistanut wokkia ja paistosta, kurpitsaveneitäkin. Olen syönyt ja syönyt, niin että kyllästyksen mehu valuu suupielistä. Liika on liikaa.

Jonakin vuonna armeliaasti joku luontoelukka kävi niitä järsimässä (myyrä, jänis?), mutta nyt nuo tykinkokoiset kasvikset ovat koskemattomia. Enkä ole niitä juurikaan edes kastellut. En ole ansainnut sitä, että ne noin turpoavat.

Ystävä sanoi, että hän jättää ylimääräisen sadon luonnon armoille, linnuille ja muille eläville. Minä en osaa. Kun olen siemenet ja taimet maahan laittanut, hoitanut (jollain, vaikka huonolla tavalla) kesän, en osaa ruokaa heittää hukkaan. Vaikuttavatko lapsuuden köyhät kotiolot näin pitkälle? Söinhän aikoinani lasteni jättämät ruuatkin lautaselta loppuun ennen kuin työnsin astiat tiskikoneeseen.

Komposti on hyvä asia, mutta sinne koskemattoman tai syömäkelpoisen ruuan heittäminen tuntuu tuhlaukselle. Vaikka multana ne olisivat uudelleen kasvimaallani ja sitten taas ruokapöydässä. Silti.

Vai onko tämä ruuan hukkaanheittokyvyttömyys peräisin tähtimerkeistä? Olen neitsyt. Eivätkö neitsyet ole tiukatarkkoja pilkun niitä? Höpö, höpö. En usko horoskooppeihin.

Mutta joka tapauksessa olen pulassa noitten kesäkurpitsojen kanssa. Vielä niitä näyttää olevan, vihreitä pötkylöitä suurten lehtien alla piileskelemässä.

Jos joku kaipaa kesäkurpitsan kasvatusvinkkejä, minulta niitä saa. Taatusti luomua!

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Onnittelut hyvästä sadosta! Hakisikohan ylimääräistä luomutuotantoa joku ruokajakelu.
    Minulla tuottaa harmitusta omenasato, joka ei luultavasti ehdi kypsyä. Raaoille omenoille ei taida olla mitään käyttöä.

    • Leena Raveikko

      Kyllä on! Raa’at omenat käy uuniomeniksi hyvin, myös pihlajamarajkoin käytävöimät. Veitsellä pilaantuneet paikat pois, palasksi, siirappia päälle ja uuniin! Jätskin kanssa syötäessä kukaan ei kysy omien alkulähteitä. t. leena, pikkutarkka ruuan hyväksikäyttäjä

Jätä kommentti

*