MINIMAAILMAN VIEHÄTYSTÄ

Raija Laitisen miniatyyritaidetta (kuva: leenaraveikko)

Korttelimuseossa on meneillään Raija Laitisen poskettoman hieno näyttely: kolmiulotteisissa miniatyyritauluissa Haminalahden taiteilijaelämää sadan vuoden takaa. Näyttely on kolmas laatuaan, aikaisemmin samalla foorumilla on nähty näyttely, jossa oli kohtauksia Kuopion historiasta tavallisten ihmisten arjesta ja toinen, jossa sirkus tuli kaupunkiin.

Raijan näppärät sormet, lupsakka mielikuvitus, historiakiinnostus ja valtavan intensiivinen pitkäjänteisyys ovat näiden näyttelyjen sydän. Tämänkertainen kokonaisuus sijoittuu meille kuopiolaisille tuttuun kulttuurimaisemaan. Ei vain linnut ja niiden luonnostelu, vaan kartanon palkolliset piikoja ja renkejä myöten ovat saaneet omat raaminsa näyttelyyn. Huovutetut lehmät, lampaat ja kettu häntä pystyssä, suutarin pikkuruisen pienet esineet työpöydällä, isännän piiput seinällä, kalat onkipojan jalkojen juuresssa, kukko kuolinlavetin alla, kaikki huokuvat tuota kulttuurihenkistä talonpoikaisaikaa Haminalahdessa. Tarkat silmät täytyy Raijalla olla, kun on kulkiessaan löytänyt tauluihinsa noita mainioita miniatyyriesineitä.

Näiden loistavien lämminhenkisten teosten oheiskertomuksineen soisi mielellään päätyvän Kuopiossa esille pysyvästi. Ne sopisivat jonkun koulun käytävän seinille, vaikkapa rakenteilla olevaan Jynkän kouluun. Kävisivät ne myös KYSin lastenklinikan odotustiloihin, vaikka siinä vaiheessa, kun ne seuraavan kerran uudelleensijoitetaan sairaalan rakennus- ja remonttimylläkässä.

Samaan hengenvetoon on hyvä tutustua korttelimuseon joulunäyttelyyn. Pukki on se karmea sarvipää, vierellään tyhjä säkki. Liekö tuonut tällä kertaa pelkkiä risuja. Pöydillä jouluruuat, porvarisperheen pöydällä kuivattuja hedelmiä ja karamellejä, kuivat turskat odottavat liottamista. Kuusessa sanomalehdestä leikattua nauhaa koristeena, kynttilät kiinnitetty oksiin villalangalla. Pienessä tuvassa kuusi roikkui katosta, mahtuivat penikat temmeltämään lattialla ja makaamaan siskonpetillä yön tullen.

Korttelimuseoon vien jouluvieraani, ehdottomasti! Lapset saavat ihmetellä piikatytön pienenpieniä kananmunia ja kirnuavan äidin jalkojen juuressa pärekoppaan kapaloitua vauvaa. Tutustuvat samalla isoisoäitiemme aikaan.

Jätä kommentti

*