MUMMOHYBRIDI

onko töötti ratissa vai ratin alla? (kuva: leenaraveikko)

Onkohan autossani töötti ratissa vai sen takana (kuva: leenaraveikko)

Vaihdoin tässä taannoin auton. En saanut sitä, mistä olin unelmoinut.

Olin haaveillut, suunnitellut, päättänyt ja kaikkea muuta hankkia hybridin seuraavaksi. Ajanhan pääasiassa lyhyttä matkaa ja hybridi – niin luulen – lataa itse itseään, joten sehän kulkisi suoraan sanoen pyhällä hengellä. Mitä nyt hengen pitimiksi välillä antaisi sille ehtoollishörpyn silkasta bensasta.

No, menin ostamaan hybridiä. Juuri passelia ei ollut paikalla, mutta vastaava, melkein samanlainen kuin se, jonka olin myyjän eteen maalannut. Tässäpä tämä, eikö käydä koeajossa? Pannaan tilaukseen sitten se oma. Kylläpä kävi nopeasti, en oikein ennättänyt aata sanoa saatikka sitten että harkitaan.

Huomasin sitten istuvani ratin takana autossa, josta en ymmärtänyt mitään. Kojelauta oli täynnä digitaalinäyttöisiä symboleita, ei yhdenyhtä nappulaa väännettäväksi. Automaattivaihteetkin. Eli lähti liikkeelle itsestään. Säikähdin, olimme jo ajotiellä. Onneksi oli rauhallista. Muuta tuttua autossa ei ollut kuin ratin kääntely. Myyjä istui vieressä ja vastaili epätoivoisen tyhmiin kysymyksiini. Samalla hän selosti suu vaahdossa auton hienouksia, on sitä ja tätä. Vakionopeuden säädin, kaistavahti, peruutuskamera, ja puhelimet ja muut oheislaitteet voi liittää langattomasti. En kerta kaikkiaan ymmärtänyt mitään. Ahdistuin. Enhän voinut ostaa sekä autoa että myyjää. Molempia olisin tarvinnut ajaakseni tuota vempelettä. Olihan se hieno, äänetön ja kulultaan tasainen.

Sovittiin jotain. En edes tajunnut mitä. Niin olin järkyttynyt tuolla avaruusaluksella ajamisesta. Yön yli nukkuminen on vanhan kansan viisas ohje.  Seuraavana päivänä auton hankinta oli päivänselvä. Ei, haluan tavallisen auton, johon pannaan bensaa ja jossa on vaihdekeppi. Jonka mittaritaulua ymmärrän. En halua, että kulkupelin ajamiseen on ensin opiskeltava tutkinto.

Löysin tavallisen auton. Mutta on siinäkin vielä paljon sellaista, jota en ymmärrä. Tööttikään ei ole vielä löytynyt, ei edes ohjekirja kertonut missä se on. Diginatiivi työtoveri katsoi youtubesta ja näytti missä se ehkä on. Mutta enhän voi kokeilla sitä missä ja milloin vain. Pitää odottaa seuraava tositilanne.

Miksi mummoille ei tehdä mummohybridejä? Yksinkertaisia ekoautoja yksinkertaisilla käyttöohjeilla. Varmasti kävisivät kaupaksi. Sillä mummot ovat ympäristötietoisia ja mummoilla on nappulaakin. Kas kun autoteollisuus ei ole sitä keksinyt.

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Onnea uudelle autolle!
    Elin jokaisella solullani kokemuksesi ja kävin läpi omat vastaavat muistoni muutaman vuoden takaa. Jos haluat vertaistukea, lue blogini Liian viisas auto.
    Ja onnellisia kilometrejä teille molemmille.

  • Leena Raveikko

    Vanhauusi se on. Pystyisiköhän sitä vielä sopeutumaan elämään ilman autoa? Aikoinaan lasten ollessa taaperoita se ei ollut mikään ongelma. Jynkästä kun mentiin Saarijärvelle bussia vaihtaen mummin luokse, niin vähintään tunti sivunsa tärväytyi aikaa. En silloin kokenut sitä ongelmaksi. Olikohan vuorokaudet silloin pidempiä…

Jätä kommentti

*