OOPPERAKÄRPÄNEN

Olavinlinna Don Giovannin vikittelypaikkana (kuva: leenaraveikko)

Kävin oopperassa Olavinlinnassa, Don Giovanni oli illan esitys. En ole oopperaihmisiä ja elämäni oopperat pystyy hyvin laskemaan kahden käden sormin. Oopperailta Savonlinnassa pitää sisässään paljon muutakin kuin esityksen, Kyrönsalmen sillan linnan pihaan voivat siis ylittää muutkin kuin varsinaiset oopperafanit. Onhan hienoa tallustella linnan kivisillä kujilla, kilistää muovilasia alakerran kellariravintolassa muiden sivistyneiden kanssa ja istua pehmeässä tuolissa ja vaikka rentoutua. Minun oopperailtani sisälsi extrana luxus- ja gourmet-oheisohjelmaa sekä ennen että jälkeen näytöksen. Siitä kiitos Rantasalmen emännälle ja isännälle, ystävilleni.

Ensimmäinen näkemäni ooppera oli Tallinnassa 70-luvulla. En muista mikä se oli, mutta tyllihameissa siinä laulettiin ja korkealta. Ja viroksi (tai italiaksi), sanaakaan en ymmärtänyt. Sen jälkeen seurasivat kansanoopperat vanhassa oopperatalossa: Muumiooppera, Punainen viiva ja Viimeiset kiusaukset. Nämä kaikki näin/kuulin/koin 70-luvulla, kun opiskeluaikana piti kokeilla kaikkea extremeä.

Sitten seurasi pitkä oopperaton kausi elämässäni. Se päättyi Riikassa nähtyyn Nabuccoon. Siinä oli hohtoa. Tuli mieleeni Sinuhe egyptiläinen, joukkokohtaukset olivat upeita. Peter Greimsin näin Savonlinnassa muutamia vuosia sitten, norjalainen kalastajakylä ongelmineen piirtyi musiikin ja taidelaulun keinoin näyttämölle. Näytöksen jälkeen muistan olleeni vaikuttunut hyvin synkästä esityksestä.

Ja nyt sitten tämä Don Giovanni. Kartal Karagelik oli jäykähkö itsevarma naistenmies. Ei oikein uskottava. Mikä hänessä naisia puoleensa veti, vai niinkö olivat kana-aivoisia kaikki naiset 1700-luvulla… Alusta lähtien tuo irstailija oli niljakas ja epämiellyttävä, hän kaatoi suoraan asiaan mennen naisia minkä kerkesi ja tappoi tunteettomasti heti oopperan ensimetreillä erään valloittamansa neidon isän. Kolme ja puoli tuntia meni aikaa, ennen kuin oopperakansa sai todeta että jälleen kerran paha sai palkkansa. Waltteri Torikka olisi tuonut – ainakin arvostelujen mukaan – lavalle toisenlaisen, humoristisemman Don Giovannin. Ehkä hän ei olisi ollut niin luotaantyöntävä. Mutta se jäi nyt näkemättä.

Mutta miksi hiivatissa oopperat ovat niin pitkiä? Sama lause lauletaan useaan otteeseen niin kuin asia ei kerralla tulisi selväksi. Pekingin ooppera kestää 5 tuntia, kysyisi perslihaksia ja hermoja kuunnella kimitystä noinkin kauan. Tosin turisteille on räätälöity pikaversio tästä lajista, kesto puolitoista tuntia. Ja sekin sillisalaattia, pätkiä yhdestä ja toisesta oopperasta. Ihan siedettävä juttu oli se. Kyllä puolessatoista, kahdessa tunnissa oopperan tarina tulee kerrotuksi. Pysyisi yleisö paremmin hereillä, ei tarvitsisi tuon tuosta kelloa vilkuilla.

Hauskin ooppera on ehdottomasti Wienissä näkemäni Taikahuilu, se esitettiin marionettinukein, musiikki tuli nauhalta.

Ystäväni, vihkiytynyt alan harrastaja, kysyi Don Giovanni -esityksen jälkeen, että puraisiko oopperakärpänen. Tätä kysymystä täytyy hieman makustella. Oopperan jälkeisenä yönä söivät kyllä itikat, mutta kärpäsistä ei ollut tietoa. Minulta on kyllä vielä uusi oopperatalo korkkaamatta…

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Tunnen huonosti oopperaa enkä ole itsekään käynyt oopperatalossa vielä tähän päivään mennessä. Viime kesänä tosin kuvasin rakennuksen oven ripaa. Katsoin wikipediasta kyseisen oopperan kohdalla selitystä ja siinä sattui silmiin eräs lause:”Finaali, jossa Don Giovanni kieltäytyy katumasta on ollut antoisa filosofinen ja taiteellinen aihe monille kirjailijoille”.
    1600-luvun puolivälissä katuminen lienee ollut merkittävämmässä sijassa kuin nykyään. Kyseinen teonsana on voinut olla naisille merkittävämpi kuin naistenmiehille. Elämä lienee silloin ollut yhtä suurta jännitysnäytelmää tyyliin mitähän seuraavaksi tapahtuu. Elämän tarkoitus on voinut pyöriä katumuksen ympärillä laajemminkin.

    Don Giovannin joutuminen helvettiin ei liene lopultakaan ollut suuri yllätys, mutta että kuolleen komtuurin patsas ryhtyi häntä puhuttelemaan, se voisi olla aihe lähteä katsomaan kyseinen ooppera.

    • Leena Raveikko

      Ehkä juuri Don Giovannin tunteettomuus ja paatuneisuus saivat tyypin tuntumaan mätäpaiseelta, joka joutikin hornaan. Ei siis tullene vastaan Juicea, joka istuskelee yläilmojen aulabaarissaan jututtamassa kuuluisia eri aikojen aikalaisia.

  • seijahamalainen

    Elämänkumppanini ensimmäinen oopperakäynti sattui ja tapahtui Budapestissa. Esitys oli Verdin, ei kuitenkaan Aida. Ensimmäisen näytöksen aikana mies huokaili äänekkäästi ja kiemurteli tuolillaan. Väliajan aikana hän nautti konjakin, jota ei mittailtu vaan lurautettiin kunnolla lasiin. Samoin toisella tauolla. Hänen ymmärryksensä oopperasta kehittyi huimaavasti, sillä Jälkeenpäin hän kertoi viihtyneensä toisen näytöksen aikana jo erinomaisesti ja kolmannella hän olisi jo halunnut laulaa mukana. Niin että kyllä oopperaa oppii ymmärtämään ja siitä pitämään.

    • Leena Raveikko

      Niin, oopperan tunnetaso ei avaudu ehkä vesiselvälle maallikolle. Vaan jos iloliemellä kurkkunsa kostuttaa kunnolla, voi olla että oopperan tunteetkin oman nahkansa alla tuntee ja esityksestä enemmän irti saa. Pitäisi kokeilla.

      • Zirpukka

        Kuka odottaa ensimmäisen oopperaesityksen “puraisevan” niin että se on menoa! Esitys voi olla epätasapainoinen, joku ratkaisevassa roolissa laulava epävireinen, halvalla saatu, naapurissa voi istua vanhalta viinalta (!) tuoksahtava mukaan pakotettu kuulija/katsoja jne jne. Jos ihan tosissaan on utelias oopperataiteesta, ennen esitystä kannattaa vähän tutustua librettoon tai muuhun juoniselosteeseen, kenties kuunnella levyltä tai YouTubesta joku esitys ja ennen kaikkea olla avoin☺! On elämässä monta muutakin asiaa joita täytyy opetella, mutta sitten kun on alkuhankauksista päästy, avautuu huikea ja mielenkiintoinen maailma.

  • Leena Raveikko

    Näin varmaan on, vähän kaikkien asioiden kanssa. Eihän urheilupeliäkään jaksa katsella, jos ei ole mitään tietoa säännöistä. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

Jätä kommentti

*